Yhteisluettelosta metatietovarantoon

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissa yleisten kirjastojen tietojärjestelmäasiantuntijana toimiva Terhi Mikkola kertoo nykyisin metatietovarannon nimellä kulkevasta, mutta kansan suussa paremmin yhteisluettelona tunnetusta hankkeesta. Hankkeen projektiryhmässä toimii KK:n edustajien kanssa viisi YKN:n nimeämää yleisten kirjastojen hankehenkilöä.

Jatkossa tarvitaan pienempiä eriaiheisia kokoonpanoja kuvailuasioissa, teknisissä kysymyksissä jne. Tärkeisiin kumppaneihin kuuluu luonnollisesti mm. BTJ.

Kansallinen metatietovaranto -hanke-nimihirviöön sisältyy useita osahankkeita, joista yleisten kirjastojen osuus on yksi. Ensimmäisenä aloitettu osio on auktoriteettitietokanta, hiljattain on puolestaan käynnistynyt kuvailun yhtenäistämiseen tähtäävä osaprojekti. Luettelointityökalua tarvitaan, koska joudutaan toimimaan kahdella järjestelmällä, Aleph ja Voyager. Työkalulta edellytetään helppoa laajennettavuutta muihin kirjastojärjestelmiin.

Yleisten kirjastojen projektissa valitaan lähiaikoina pilottikirjastot, ja vähitellen päästään tarkastelemaan ja rakentamaan rajapintoja järjestelmiin, selvittämään osakohteiden toimivuutta, musiikkiaineiston erityispiirteitä ja ylipäätään yleisten kirjastojen aineistojen kuvailukäytäntöjä.

Tietoa hankkeen vaiheista on luvassa monilla foorumeilla, tilaisuuksista seuraava on Kuvailusääntöpäivä 5.3.

Vaikka keskuskirjastopäivän aiheet eivät suoranaisesti Verkko haltuun -hankkeen sisältöihin liitykään, välillisesti ne koskettavat kaikkia kirjastoammattilaisia. Kirjastojen uudet aineistot ja työkalut vaikuttavat arkeen, edellyttävät uuden omaksumista ja asiakkaille suunnatut palvelut ja aineistot käytön opastamista. Näistä täytyy pysyä selvillä!

Sähköisiä sisältöjä yleisiin kirjastoihin: kirjaimet, kuvat, sävelet

Keskuskirjastopäivä jatkuu Turun kaupunginkirjaston Aija Laineen osuudella. Aija kertoo uudesta Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin -hankkeesta, mutta myös sitä edeltäneistä vaiheista. Turkulaiset asiakkaat vastasivat kyselyssä haluavansa e-aineistot kirjastojen kautta – olisiko tulos toinen, jos kysytään muilta kuin kirjaston käyttäjiltä tai jos kysyjänä on joku muu kuin kirjasto?

Kysely vahvisti kirjastojen tiedossa olevan faktan: yleisten kirjastojen e-aineistojen tarjonta ei vastaa asiakkaiden tarpeita. Asiakkaat ovat kuitenkin valmiita käyttämään ja kokeilemaan uudenmuotoista aineistoa ja toisaalta niiden tarjonnalla voidaan saavuttaa ihan uusiakin käyttäjäryhmiä.

Sähköiset sisällöt -hanke tavoittelee sisältöjen alueellisesti tasapuolista tarjontaa kaikille yleisten kirjastojen asiakkaille. Hieno tavoite. Hankkeessa pyritään kehittämään jakelukäytäntöjä ja myös jakamaan tietoa aiheesta kirjastoammattilaisille.Toki aineistoja tehdään tunnektuksi myös asiakkaille ja luodaan yhteinen tiedotuskanava e-aineistoasioille – tämä avataan jo helmikuussa! Myös tutkimusyhteistyö opetustoimen kanssa on jo käynnistynyt.  Hanke on siis startannut vauhdilla.

Koko hommassa toimitaan yhteistyössä kustantajien ja FinElibin kanssa, samalla hanke on osa Next Media -tutkimusohjelman eReading-osuutta. Lisää luettavaa aiheesta hankerekisterissä: http://bit.ly/wIpqPL .

Virva Nousiainen-Hiiri jatkaa saumattomasti Aijan puheenvuoroa hankkeen ajankohtaisilla kuulumisilla. Virva totesi aluksi, että opetustoimi johtaa tässä kisassa ja kirjastot ovat siihen nähden jälkijunassa. Kirjastojen osallisuus eReading-hankkeen kautta Next Mediassa on kuitenkin pitkän lobbauksen positiivinen tulos.

Kumppaneina kirjastoilla on VTT, Aalto-yliopisto, Ellibs ja Otava. Kustantajien kanssa on neuvoteltu, mutta toimintatavoista on vielä epätietoisuutta. E-aineistojen lisenssejä pohditaan, eikä ansaintalogiikasta ole vielä selvyyttä. Keskusteluja siis käydään, eikä kompromisseilta tulla välttymään.

Kirjallisen aineiston lisäksi parhaillaan pohditaan, miten e-muotoisen musiikin, elokuvien ja monikielisen aineiston voitaisiin järjestää. Århusissa kehitelty BibZoom-palvelu perustuu aiempaan NetMusic-palveluun, joka muutama vuosi sitten uudistettiin, jolloin sen ylläpito ulkoistettiin.  Tanskan BibZoomissa julkaistaan mm. erilaisia listoja, musiikkiarvosteluja ja yleisradion kanssa tuotettuja podcasteja.

Palvelun arviointi on parhaillaan käynnissä Suomessa ja tähtäimessä kansallinen ratkaisu, jota HelMet-kirjastoissa pilotoitaisiin jo tänä keväänä. Ensin käyttöliittymä on kuitenkin käännettävä suomeksi. Palvelun hinta perustuu asukasmäärään, ei käyttöön. BibZoom neuvottelee aineistojen tekijänoikeudet keskitetysti pohjoismaisella tasolla, mutta suomenkielistä sisältöä olisi haaveena tuottaa yhteistyössä kirjastojen kanssa.

Palveluun liittyy toki avoimia kysymyksiä ja jonkinpituisia miinusmerkkejä: äänenlaatu ei riitä hifisteille, kirjastojärjestelmiin integroinnista ei ole varmuutta ja niin asiasanoitus kuin yhteistetyt nimekkeetkin ovat työn alla. Myös tässä jälkimmäisessä yhteispohjoismainen ratkaisu on ajatuksissa.

Varsin positiivista sen sijaan on hankkeeseen liittyvä pohjoismainen yhteistyö ja mahdollinen – ja Tanskassa jo toimiva – yhteistyö yleisradioiden kanssa. Kovin kuulostaa kiinnostavalta BibZoom!

Ja yhteistyöstä puheenollen: kotimaisista kumppaneista erityisen merkittävä on FinELib, jonka asiantuntemusta e-aineistojen lisensioinnista on voitu hankkeissa hyödyntää. Näinhän juuri keskitettyjen palveluiden pitäisikin toimia: hyöty koituu lopulta kaikkien kirjastojen ja sitä kautta asiakkaiden osaksi. Huraa yhdessä tekemiselle!

Ideoiden ja ajatusten rikastamo, kirjasto

Ennätysyleisön kerännyt keskuskirjastokokous starttaa parhaillaan Helsingissä Maija Berndtsonin avaussanoilla: kirjasto on ideoiden ja ajatusten rikastamo. Näin kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston uudenuutukaisen strategian alku. Ja niin uskomatonta kuin se onkin, Maija B:n viimeinen vuosi ennen eläköitymistä on käynnistynyt. Rauhallinen tästä vuodesta tuskin tulee, kun kansainvälinen arkkitehtikilpailu keskustakirjastostakin on käynnistymässä.

Kiinnostavana sivujuonteena päivänavauksen yhteydessä tuli ilmi, että Runoraati kyselee tietoa siitä, kuinka monessa kirjastossa on VHS-videoiden, c-kasettien ja vastaavien tallenteiden digitointiin tarvittavia laitteita. Tämän tiedon tulevat ELY-keskukset keräämään kirjastoilta lähiaikoina. Toinen Runoraadin kysymys koskee kirjaston sinkkuiltoja – onko kirjallisuusaiheisia sinkkutapaamisia järjestetty ja jos on, niin missä?

Vastavalittu kulttuuriasiainneuvos OKM:stä, Minna Karvonen esittäyty tätä kirjoittaessa. Minna toki on kirjastolaisille tuttu KDK-hankkeen pääsihteeriajoilta, mutta nykyisessä roolissaan tuore. Minna täydentää ministeriön kolmen hengen tiimin ja työnjako Barbro Wigell-Ryynäsen, Hannu Sulinin ja Minnan kesken täsmentyy pian.

Vaikka kaikki tämän päivän sisällöistä ei suoranaisesti Verkko haltuun -hankkeen toimintoihin nivellykään, jatkan simultaanibloggaamista päivän aikana, jotta mahdollisimman moni kiinnostunut voi seurata ajankohtaisasioita suhteellisen tuoreina.

Mitä tapahtuu todella : Library Day in the Life lähestyy

Maanantaina se alkaa: kirjastoalan puolivuosittainen Library Day in the Life -viikko,  joka tosin nimestään huolimatta on venynyt yhdestä seitsenpäiväiseksi.  Viikko on toistaiseksi vahvasti anglo-amerikkalainen, mutta tähän asiaintilaan on tulossa muutoksia usealta taholta.

Tunnetko sinä viereisen huoneen, naapurikunnan kirjaston, saati sitten tyystin eri kirjastosektorin arkista työpäivää? Ellet työskentele pienessä yksikössä, erityisen tiiviissä yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa, veikkaan, ettet erityisen hyvin.

Nyt on mahdollisuus avautua oman työpäiväsi sisällöistä niin kollegoille kuin käyttäjillekin. Alun perin päivän tarkoitus on ollut raottaa kirjastotyön mustaa laatikkoa asiakkaille, mutta alan sisäiseksi vuoropuheluksi muodostunut kampanja on sellaisenakin arvokas. Tämä tieto tuskin lisää tuskaa, vaan keskinäistä ymmärrystä.

Mukaan pääset näin: suuntaa Library Day in the Life Project -saitille:

1. Rekisteröidy PB works -käyttäjäksi (eikä maksa mitään!)
2. Lisää omat tietosi ensimmäiselle vapaalle riville em sivulla sijaitsevaan taulukkoon:
   1. Nimi
   2. Työtehtävä / -nimike
   3. Kirjaston / työpaikan nimi
   4. Kirjastosektori: yleinen, koulu-, tieteellinen, yritys- jne.
   5. Maa
   6. (Osavaltio)/kaupunki
   7. Linkki blogiisi, Twitter-käyttäjänimi, Flickr- ja/tai YouTube-tili
   8. Tallenna
3. Siitä vaan kuvailemaan arkeasi!
4. Bloggaajille: aloita jokainen postaus kertomalla, miksi kuvailet työpäivääsi ja lisää linkki Library Day in the Life -wikiin. Muista kertoa työtehtäväsi sekä minkälaisessa kirjastossa työskentelet.
5. Lisää kirjoituksiisi tägi #libday8
6. Lisää ensimmäisen postauksesi jälkeen sen suora linkki tietoihisi Library Day in the Life -sivulla.
7. Lisää Flickr-kuvasi tai videosi Flickr-ryhmään ja/tai liity Facebook-sivulle.

Jos et halua käydä edellämainittua proseduuria läpi, voit toki twiitata ja blogata myös ilmoittautumatta. Silloinkin kannattaa merkitä postaukset ja twiitata käyttämällä viikon hashtägiä  #libday8 .

Verkko haltuun -hankkeen blogissa kirjoittaa ensi viikon ajan joka päivä  joku hankkeen toimijoista, suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Blogi tarjoaa siis kurkistuksen hankkeen hallinnoinnin arkeen ja osatoimijoiden käytännön työhön.

Muita suomalaisia Library Day in the Life -bloggaajia ja -twiittaajia ovat Löykkiön kirjasto vierailijoineen sekä projektihenkilö Mace.

Avaudu sinäkin!

Kirjastotyöllä on monet kasvot (ja jalat)

Kirjallisuus virkistää ja lohduttaa

Kirjastojen yhteistyömahdollisuudet ovat monet ja kumppanuuksia on tarjolla lähiympäristössä yllättävilläkin tahoilla, kun niille on avoin.

Turun kaupunginkirjasto on hakeutunut uuden yhteistyökumppanin, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n, toimintaympäristöön, yhdistyksen ylläpitämään toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan. Siellä järjestetään sopeutumisvalmennus- ja virkistyskursseja syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Kirjasto on tarjonnut kurssilaisille kirjallisuustuokioita, jotka ovat keskittyneet valtakunnallisen Lukulampun valossa -hankkeen teemoihin:  unet ja unelmat; enneunet, painajaisunet ja päiväunet. Toiminnasta kertoo tarkemmin lukutuokioiden vetäjä Tarja Nikader Verkko haltuun! -hankkeen verkkopalvelussa: http://www.verkkohaltuun.fi/toimintaa_-_cases/kirjallisuustuokioita_meri-karinassa .

 

Mikä Verkko haltuun -tilaisuuksille hashtagiksi?

Kevään 2012 aikana Verkko haltuun -hankkeessa järjestetään erisisältöisiä ja erimuotoisia koulutustilaisuuksia kirjastoammattilaisille ja kirjastojen yhteistyökumppaneille. Osaan tilaisuuksista mahtuu vain 30 osallistujaa, yksi järjestetään Seinäjoella, pari-kolme ainoastaan verkossa ja viimeisin toukokuussa Helsingissä. (Sisällöistä enemmän aiemmissa postauksissa – ja lisää luvassa myöhemmin).

Jotta tilaisuuksista olisi helpompi viestiä verkossa ennen, tapahtumahetkellä ja ehkä jälkeenkin päin, niille tarvittaisiin myös Twitter-hashtag, mutta mikä?

• Verkkotiedonhaun työpajatovat paikallisia / alueellisia ja suhteellisen pieniä, mutta niidenkin osallistujissa saattaa olla
  

  Aktiiviset kirjastolaiset iloitsevat hyvästä koulutustilaisuudesta.

  twiittaajia, jotka avautuisivat ulkomaailmaan. Miten nämä tägättäisiin? #VHtiedonhaku on liian pitkä, eikö vaan?

• Työpajat, joissa rohkaistaan toimimaan ryhmien kanssa ja opitaan ryhmänohjaustaitoja sekä kuullaan Verkko haltuun -osatoteuttajakirjastojen kokemuksia järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla. Näistä bloggaan ja twiittaan varmasti myös itse. Mutta millä hashtagillä? #VHtyöpaja ?
• Kirjastot ja tekijänoikeudet verkkomaailmassa -tilaisuus järjestetään Seinäjoella 11.4. Aiheita ovat e-kirjat ja tekijänoikeus, cc-lisenssit, Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin – ja eReading-hankkeet. Puhujista ovat varmistuneet Heikki Poroila, Virva Nousiainen-Hiiri ja Ari Haasio. Mukana ovat toivottavasti myös OKM:n ja Suomen Kustannusyhdistyksen puheenvuorot. Mikä tälle hashtägiksi? #VHcopyright ?
• Toukokuussa Helsingissä on luvassa laitoskirjastotyöhön, erityisesti vankiloiden ja kirjastojen yhteistyöhön liittyvä seminaari, jossa kuullaan mm. Vaasan ja Malmön kaupunginkirjastojen kokemuksia. #VHvankila ?

Ehdota tilaisuuksille hashtagejä Twitterissä käytettäviksi! Ehdotukset voi jättää kommentteina blogiin tai pistää suoraan sähköpostilla paivi.jokitalo (at) seamk.fi . Luvassa mainetta, kunniaa ja kiitollisuutta!

PS. Jos tarvitset lisätietoa Twitterin käytöstä, Itä-Suomen yliopisto on julkaissut tiiviin esityksen osoitteessa https://wiki.uef.fi/pages/viewpage.action?pageId=15008104 .

Webbvärlden och fängelsesamarbete – mer utbildningsnyheter

I april-maj planeras ett seminarium om bibliotek och upphovsrätt på webben, Kirjastot ja tekijänoikeudet verkkomaailmassa, samt en dag kring uppsökande biblioteksverksamhet, speciellt samarbetet mellan bibliotek och fängelse där Vasa stadsbibliotek har en viktig roll i planeringen av innehållet. Godnattsagor från fängelset-projektets första studiecirkel ordnades under hösten 2011 och erfarenheterna är positiva. Informatikerna från Vasa kommer att dela med sig av sina erfarenheter både under workshopparna i mars-april och seminariet i maj.

På våren, högst antagligen i början av maj, arrangeras även tre nätutbildningar på 2-4 timmar om utnyttjandet av sociala medier. Två av utbildningarna är finskspråkiga, en ordnas på svenska.

Ett mer detaljerat program och närmare uppgifter om samtliga utbildningar publiceras senare här i bloggen och på Biblioteken.fi-sidorna. Inspektörerna som svarar för biblioteksärenden i Närings-, Trafik- och Miljöcentralerna och landskapsbiblioteken kommer också att informera om utbildningarna till biblioteken i sitt område.

Därtill utbildar Ari Haasio biblioteksanställda på sex orter i informationssökning på webben i februari-maj. Informationen om dessa finskspråkiga workshoppar sköts direkt från respektive landskapsbiblioteken som är: Björneborg (16.2), Jyväskylä (9.5), Lahtis (22.3), Uleåborg (11.5.), Vasa (tidpunkten inte klar ännu) och Villmanstrand (24.2).

Nätet i besittning! utbildar på våren 2012

Vi önskar er alla ett gott nytt år med litet utbildningsnyheter: Nätet i besittning -projektet arrangerar nämligen olika slag av utbildningsdagar på två språk för biblioteksanställda (och samarbetspartners) under våren 2012.

Verkstäder i vägledning av grupper

Projektet anordnar åtta workshoppar på finska och tre på svenska på olika orter i Finland i mars-april. Utbilidningsdagarna ordnas i samarbete mellan Nätet i besittning, Närings-, Trafik- och Miljöcentralerna i Södra, Västa och Norra Finland och de deltagande landskapsbiblioteken.

Målet med verkstäderna är att uppmuntra deltagarna att uppträda inför grupper, att erbjuda hanledning i att agera med och handleda grupper.

Meningen är att ta hänsyn till projektets målgrupper, kunder som är i fara att bli marginaliserade av olika skäl, som långtidsarbetslösa, folk med inlärnings- och lässvårigheter eller personer i mentalrehabilitering.

Spridning och utbyte av praktiska erfarenheter och best practises

Under workshopparna presenteras även erfarenheter från de deltangande biblioteken i Åbo och Vasa. Pedagogiska informatikerna Lena Sågfors, Terhi Piikkilä, Ella Mustamo och informatikern Tarja Nikander berättar om hur de har jobbat med de olika delprojekten och nya arbets- och serviceformer i sina bibliotek, med nya kundgrupper.

Handledare för workshopparna är Jutta Laino från Ohjaamo.

http://www.ohjaamoon.fi/

Ett mer detaljerat program och anvisningar för hur man anmäler sig publiceras senare i januari. Verkstäderna börjar ungefär kl 9 och slutar senast kl 16. Maximiantalt antal deltagare per workshop är 30. Workshopparna är gratis för deltagarna.

Även om den exakta tidtabellen och innehållet kommer först senare, pricka datumen redan nu i almanackan.

På svenska:

- Åbo    20.3.
- Borgå    4.4.
- Vasa    25.4.

På finska:

- Lahti    7.3.
- Rovaniemi    12.3.
- Turku    19.3.
- Pori    30.3.
- Porvoo    3.4.
- Tampere    12.4
- Oulu    20.4.
- Vaasa    24.4.

Mer info om andra utbildningar kommer inom en nära framtid.

Vi ses under workshopparna på våren!

Verkko haltuun! kouluttaa keväällä 2012

Erinomaisen uuden vuoden toivotukset tarjoillaan tänä vuonna koulutusuutisten muodossa: Verkko haltuun -hanke järjestää nimittäin monenmuotoista, kaksikielistä koulutusta kirjastoille kevään 2012 aikana.

Verkko haltuun! -hankkeen projektipäällikkö ja projektisuunnittelija toivottavat mainiota uutta vuotta!

Työpajoja ryhmien ohjaamisesta

Tarjolla on kahdeksan suomen- ja kolme ruotsinkielistä työpajaa kahdeksalla paikkakunnalla maalis-huhtikuun aikana. Tilaisuudet järjestetään projektin, Manner-Suomen ESR-alueen ELY-keskusten ja osallistuvien maakuntakirjastojen yhteistyönä.

Työpajakoulutusten tavoitteena on rohkaista osallistujia esiintymään sekä tarjota opastusta ja valmiuksia ryhmien kanssa toimimiseen ja niiden ohjaamiseen. Tarkoituksena on huomioida erityisesti hankkeen kohderyhmät: eri tavoin syrjäytymisvaarassa olevat asiakasryhmät kuten esimerkiksi oppimis- ja lukuesteiset, pitkäaikaistyöttömät ja mielenterveyskuntoutujat.

Hyvien käytänteiden ja käytännön kokemusten jakamista

Työpajoissa kuullaan myös Verkko haltuun -hankkeen osatoteuttajakirjastojen käytännön kokemuksia Turusta ja Vaasasta. Niistä kertovat hankkeessa alusta saakka mukana olleet pedagogiset informaatikot Lena Sårgfors ja Terhi Piikkilä Vaasan kaupunginkirjastosta sekä pedagoginen informaatikko Ella Mustamo ja informaatikko Tarja Nikander Turun kaupunginkirjastosta, joista ainakin yksi on mukana kussakin työpajassa. Hanketta ja tätä blogia seuranneille nimet ovat varmasti tuttuja!

Työpajojen kouluttajana toimii Jutta Laino Ohjaamosta. http://www.ohjaamoon.fi/

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan vielä tammikuun aikana. Tilaisuudet alkavat paikkakunnasta ja kulkuyhteyksistä riippuen n. klo 9 ja jatkuvat n. klo 16 saakka. Kuhunkin työpajaan otetaan max. 30 osallistujaa. Työpajat ovat osallistujille ilmaisia. 

Vaikka tarkkaa aikataulua ja sisältöä ei vielä ole tarjolla, päivämäärät voitte kuitenkin jo pistää kalenteriinne, koska niistä on sovittu kouluttajien, maakuntakirjastojen ja ELYjen kanssa:

• Lahti    7.3.
• Rovaniemi    12.3.
• Turku    19.3.
• Åbo    20.3.
• Pori    30.3.
• Porvoo    3.4.
• Borgå    4.4.
• Tampere    12.4
• Oulu    20.4.
• Vaasa    24.4.
• Vasa    25.4.

Verkkomaailmaa ja vankilayhteistyötä

Huhti-toukokuussa on luvassa myös Kirjastot ja tekijänoikeudet verkkomaailmassa -seminaari sekä hakeutuvaan kirjastotoimintaan keskittyvä, erityisesti kirjaston ja vankilan yhteistyötä käsittelevä seminaari, jonka järjestelyissä Vaasan kaupunginkirjastolla on merkittävä rooli.

Vaasan Iltasatuja vankilasta kotiin -hankkeen ensimmäinen opintopiiri järjestettiin syksyn 2011 aikana ja kokemukset toiminnasta ovat positiivisia. Niistä kuullaan niin työpajoissa kuin myöhemmin keväällä järjestettävässä tilaisuudessa.

Kevään aikana, todennäköisesti toukokuun alkupuolella, toteutetaan myös kolme 2-4 tunnin verkkokoulutusta sosiaalisen median hyödyntämisestä. Kaksi näistä järjestetään suomenkielisinä, yksi ruotsiksi.

Kaikkien tilaisuuksien tarkempi ohjelma ja muut tiedot julkaistaan myöhemmin tässä blogissa ja Kirjastot.fi -sivuilla. Myös ELY-keskusten kirjastoasioista vastaavat tarkastajat ja maakuntakirjastot tiedottavat koulutuksista alueensa kirjastoille.

Lisäksi projektinjohtaja Ari Haasio kouluttaa verkkotiedonhaussa kuudella paikkakunnalla helmi-toukokuussa. Näiden tilaisuuksien tiedotus hoidetaan ko. maakuntakirjastoista käsin. Kirjastot ovat Jyväskylä (9.5), Lahti (22.3), Lappeenranta (24.2), Oulu (11.5.), Pori (16.2) ja Vaasa (ajankohta ei vielä selvillä).

Lisätietoja on siis luvassa monella kanavalla! Tapaamisiin kevään kuluessa!

Vielä palvelujen kehittämisestä asiakkaiden kanssa

Mainitsin Facebookin päivityksessä olleeni Oppiva kirjasto -verkoston työpajassa pohtimassa, miten asiakkaat otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun. Muutama kommentti tuli heti ja niissä oltiin ainakin kahta mieltä asiasta. Yksi tunnustautui “epäileväksi Erkiksi” heti, kun tulee puhe osallistavasta palvelusta.  Hän sanoo asiakkaana odottavansa, että palvelun tuottaja keksii hänelle tarjottavaa ja kestää sitten sen tuskan, että useimmat innovaatiot eivät toimi. 

Toinen kommentoija toteaa ettei haluaisi osallistua vaikkapa terveyspalvelujen suunnitteluun. Miten ihmiset osaisivat sanoa, miten kirjastopalveluja pitäisi tuottaa, hän mietiskelee. Asiakkaiden kuuntelu ja kuuleminen on sitten ihan oma asiansa. Kolmas kommentoija ilmoittaa, että hänellä on asiakkaana hyvinkin sanottavaa kirjaston aukioloajoista, kirjaston resursseista ja vaikkapa hyllyopasteista.

Kommenteista välittyy ajattelu, että asiantuntija laatikoon palvelutarjonnan ja asiakas sitten arvioikoon valmista tulosta. Jollain tavoin näen tässä ajattelussa saman asetelman kuin meillä on ollut palvelutiskillä, jossa kirjastoammattilainen ja asiakas ovat eri puolilla tiskiä ja virkailijan näyttö on monipuolisempi kuin asiakasnäyttö.

Miksi “marssijärjestyksen” pitäisi olla niin, että ensin tulee ehdotus tai suunnitelma ja sitä saa sitten kommentoida? Miksi se ei voi olla niin, että yhdessä arvioidaan mikä palvelussa ei toimi, mikä on palvelun tavoite ja miten tavoite parhaiten toteutuisi? Yhtäaikaa ja saman pöydän ääressä suunnitellaan suorassa vuorovaikutuksessa ja kukin omassa roolissaan. Asiantuntija on substanssin asiantuntija, mutta asiakas on palvelun käyttäjänä kokemusasiantuntija. Ja näistä näkemyksistä pitäisi syntyä toimiva kokonaisuus. 

Kokemusasiantuntija voi kuulostaa vähän keinotekoiselta, mutta siinä on mielekkyytensä. Käsite on avannut itselleni hiukan uuden tavan lähestyä asiaa. Vaikka työskentelen Turun kaupunginkirjastossa, niin enpä ole Loimaan kirjastossa asioidessani kumminkaan aito asiakas. Katselen sitä kirjastoa kirjastoammattilaisena. “Aidon” käyttäjän kokemus on toinen. Se havainnollistui hyvin Metropolian työparin videossa, missä asiakas etsi kirjastosta markkinointilehteä. Hänen harhaileva katseensa, jota havainnointiin ja tuskainen puheensa, paljastivat ettei kirjastoammattilaisen logiikka lehden sijoittelussa auennut ollenkaan helposti käyttäjälle.

 Työpajassa tuli varmaan kaikissa ryhmissä esiin, että tyypilliset asiakaskyselyt eivät lopulta anna kovin hyödyllistä tietoa. Niiden pääsääntöisesti positiiviset arviot kirjaston palveluiden laadusta, voivat tuudittaa meitä väärään tyytyväisyyteen. Olisi päästävä “ihan hyvä ja ystävällinen palvelu” -palautteen taakse.