Kortteja, kerrontaa, kankaita

Mihin kohtaan itse asettuisit olen kouluttanut -janalla? Paljon, jonkin verran, vähän? Kun edessäsi on uusi ryhmä, jonka aiemmasta osaamisesta et ole selvillä, alkuharjoituksella voi kerätä tietoa, jota et ennakkoon ole saanut. Janaharjoitus saa kaikki nousemaan tuoleistaan, erottaa tutusta vieruskaverista ja avaa keskustelun.

Havainnollistamiseen on tarjolla muutakin kuin ppt. Fläppitaulukin toimii edelleen, mutta muitakin keinoja on: äänensävyilläkin voi tehdä aiheensa eläväksi, samoin erilaisilla harjoituksilla. Niillä pitää kuitenkin olla tolkullinen tarkoitus. Alkuharjoitus virittää läsnäoloon, tutustuttaa muihin osallistujiin ja kouluttajaan. Itsestään on helpompi kertoa värien, esineiden ja asioiden kautta – ei ajolähtönä istumajärjestyksessä (jolloin useimpien aika kuluu oman esittelyvuoron ennakointiin).

Jutta Lainolla on työpajoissa käytössä erivärisiä kankaita (mikä väri kuvaa suhdettasi kouluttamiseen? mikä väri tänään vetää puoleensa?) ja erilaisia kortteja: ominaisuuksia, symboleja, persoonakortteja. Olenko kouluttajan utelias, joustava, päättäväinen? Oliko aamuni onnellinen?

Lue kokonaan »

Kone käynnistyy: Ryhmä haltuun Turussa

Turun kaupunginkirjaston, Suomen vilkkaimman yksittäisen kirjaston Studiossa on meneillään varsinaissuomalainen työpaja. Päivä on alkanut maanantai-aamun värien perusteluilla. Osallistujat ovat valinneet lämpöä tuottavan oranssin, raikkaan vedensinisen ja keväisen vihreän.

Mikä näistä sinua puhuttelee tänään?

Turun workshopissa on tähänastisen kiertueen ilopilkku: aiheesta kiinnostunut asiakas, joka tuli mukaan omasta mielenkiinnostaan kuultuaan tilaisuudesta tutulta kirjastoammattilaiselta. Kirjaston hevijuuseria ei ole syytä käännyttää henkilökunnan koulutuksesta, päin vastoin, tilannehan on mitä mainioin! Miten näitä oppeja sovellamme, kuulostaako tämä hyvältä suunnalta, olemmeko sinulle iloksi ja hyödyksi?

Viestintähistorioista löytyy yllätyksiä itselle ja muille: oma käsitys ei ehkä olekaan sama kuin muiden, kuunteleminen on – joskus yllättäenkin – vaikeampaa kuin puhuminen, aikuisenakin saattaa löytää omassa viestijäkuvassaan ristiriitoja, jotka hämmentävät. Useimmilla jännitys helpottaa, kun kokemus kasvaa (eikä pelottaviinkaan esiintymistilanteisiin kuole). Kannustava palaute tasoittaa myös esiintymishermoilijan tietä. Itse ei myöskään kannata vetää mattoa omien jalkojensa alta aloittamalla selittelyillä, kun en minä olekaan oikea ihminen tästä puhumaan, enkä ole ennättänyt edes valmistautumaan.

Ja sitten asiakkaan ääni: verkostoituminen on oleellista ja kaikki toiminta on viestintää. Sosiaalinen älykkyys, toisten kanssa toimeen tuleminen on arvokas ominaisuus. <3 Viestinnässä tarvitaan sekä tunnetta että älyä – ja tunneälyä.

Kirjuri on jälleen mykistynyt osallistujien avoimuudesta ja osallistumisesta. Tämä on niitä hetkiä, kun tuntee itsensä kovin etuoikeutetuksi saadessaan työkseen olla tällaisessa mukana.

Lue kokonaan »