Kukaan ei oo yksin mitään – ydin on yhteistyössä -koulutuspäivässä saimme kuulla syvällistä tietoa ja monipuolisia käytännön kokemuksia sosiaalisen ja hakeutuvan kirjastotyön alueelta.
Suuren kuvan ääressä
Avaussanat lausunut yliopettaja Ari Haasio totesi, että verkko-osaaminen ja digitaaliset taidot ovat tämän päivän tietoyhteiskunnassa tärkeitä vaikuttamisen mahdollistajia. Haasio nosti esiin käydyt eduskuntavaalit, joissa moni tietoa, näkemyksiä ja mielipiteitä sekä jaettiin verkossa että etsittiin sieltä. Digitaidot mahdollistavat osallistumisen ja ovat siten myös demokraattinen oikeus.
Aamupäivän aikana luotiin teoreettinen pohja ja suuret kuvat päivään. TtT Minna Laitila johdatteli kuulijat osallisuuden ja osallistumisen teemoihin. Laitila esitteli osallistumisen eri tasot ja kertoi, miten asiakkaiden kokemus on tänä päivänä tärkeä kehittämisen moottori ja suunnanantaja. Kyselylomakkeet ja muut perinteiset menetelmät ovat saaneet rinnalle keskustelevampia tiedonkeruun tapoja. Erilaiset asiakasraadit ovat esimerkkejä tästä. (Laitila_200411_esitys)
FT Klaus Oeschin esityksen otsikko “Tulevaisuuden elinvoimaa luova kirjasto” sisälsi vision tulevaisuuden kirjastosta vuonna 2020. Tulevaisuudessa tietoa käytetään eri tavalla kuin nyt. Printtimediat ovat nyt saaneet rinnalleen eaineistot ja uudet laitteet. Aineistojen muutos vaatii myös muuta muutosta. Miten tilat, palvelut ja osaamistarpeet muuttuvat? Oeschin esityksessä mainitaan usein mm. oppiminen, avoimuus, monikulttuurisuus, kohtaaminen, teknologian joustava hyödyntäminen. Oesch näkee, että tulevaisuudessa kirjastoilla on merkittävä koordinaattorin ja voimavaran rooli. Jäin miettimään, että kirjaston tehtävä on saattaa yhteen! Saattaa yhteen, asioita, ihmisiä, tietoa, tunteita. Törmäyttää, kuten nykykäsky kuuluu. Se on oppimisen lähde. (Oesch_200411_esitys)
Arjen pieniä tekoja
Iltapäivän mittaan siirryimme teoriasta käytännön kentälle. Iltapäivän avasivat informaatikot Lena Sågfors ja Terhi Piikkilä Vaasan kaupunginkirjastosta. Lenan ja Terhin kaksikielinen esitys johdatti meidät sosiaalisen kirjastotyön ytimeen. Siihen, miten kirjasto etsii ja löytää yhteistyökumppaneita ja millaisia yhteistyön muotoja Vaasassa on toteutettu. Saimme myös kuulla suunnitteilla olevasta yhteistyöstä Vaasan vankilan kanssa. Mallia yhteistyön käynnistämiseen on haettu Englannista ja Ruotsista. Kirjaston palvelujen myyminen on tärkeää. Kuten Lena ja Terhi esityksessään totesivat, on tärkeää ottaa selvää asiakkaiden tarpeista ja toiveista sekä tehdä kirjasto ja sen tarjoamat palvelut halutuiksi. Näin on myös helpompi saada yhteistyökumppanit kiinnostumaan ja ottamaan yhteyttä. (Välähdys Vaasasta 20042011)
Turun kaupunginkirjaston informaatikot Ella Mustamo ja Tarja Nikander kertoivat omassa esityksessään siitä, millaisia sosiaalisen kirjastotyön muotoja Turussa on toteutettu: Avoin lukupiiri, Kirjastokerho mielenterveyskuntoutujille sekä yhteistyö Turun Tyttöjen Talon kanssa. Yhteistä näille eri toimintamalleille on se, että niissä on pyritty madaltamaan kynnystä tulla kirjastoon ja ne ovat olleet säännöllisiä, useamman kerran toistuvia tapahtumia. Vaikka tapahtumat suunnittelee yleensä pienempi joukko kirjastolaisia, on kaikilla kirjastossa työskentelevillä ihmisillä tärkeä rooli tapahtumien onnistumisessa. (Kirjastokerhosta Avoimeen lukupiiriin )
Tradenomi Tiina Rinta-Jouppi Seinäjoelta on tehnyt opinnäytetyönsä Seinäjoen ammattikorkeakouluun aiheesta Monikulttuurisuus – käsitteestä käytännöksi. Esityksessään Tiina avasi opinnäytetyönsä tuloksia ja sitä, millaisia kokemuksia maahanmuuttajilla on kirjastopalveluista. Kirjasto koetaan maahanmuuttajien keskuudessa ns. matalan kynnyksen kohtaamispaikaksi, minne on helppo mennä ja jossa on helppo vain olla. Kirjastolta ei odoteta tai vaadita erityisiä maahanmuuttajille suunnattuja palveluita, mutta asiakaspalvelussa olisi kuitenkin hyvä huomioida heikko suomen kielen taito ja se, että kaikki suomalaisille tutut palvelut eivät ole itsestäänselvyyksiä maahanmuuttajille. ( Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi 200411 )
Yhteistä työtä asiakkaan parhaaksi
Päivän päätteeksi julkistettiin verkkohaltuun.fi -verkkopalvelu avatuksi ja verkkopalvelusuunnittelija Tarja Keski-Mattinen ja projektisuunnittelija Paula Saunamäki esittelivät verkkopalvelun syntyprosessin. Verkkopalvelun teknisestä toteutuksesta vastasi Jyväskyläläinen Mediacabinet ja sisällön tuottajina olivat useat kirjastoalan ammattilaiset ympäri Suomea. Mukaan saatiin myös artikkeleita opetus- ja sosiaalialan ammattilaisilta. Verkkopalvelun toivotaan olevan hyödyksi kirjastojen tekemässä sosiaalisessa kirjastotyössä, niin ajatuksia herättelemässä kuin käytännön vinkkejä antamassa. (verkkohaltuun.fi – Näin se tehtiin 20042011)
Projektipäällikkö Leena Elenius korosti esityksessään avoimuuden ja paikallisuuden merkitystä. On tärkeää muistaa, että kirjasto ei oleta mitään asiakkaiden puolesta, vaan pyrkii esimerkiksi yhteistyössä yhdistysten kanssa ottamaan selvää asiakkaiden tarpeista. Yhteyden ottaminen ja kumppaniksi tarjoutuminen, siinä ovat alkutahdit hedelmälliselle yhteistyölle. Sitoutumalla pitkäjänteiseen yhteistyöhön asiakkaan hyväksi, voidaan kirjaston kynnystä edelleen madaltaa ja näin osallistaa heitäkin, ketkä ovat vaarassa jäädä tämän päivän tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. (Elenius_200411_esitys)
Päivän päätössanat lausui koulutusohjelmapäällikkö Sari Mäkinen-Laitila. Puheenvuorossaan hän nosti esiin Verkko haltuun -projektin tärkeän roolin uusia sisältöjä kirjastoalalle luovana ja uuteen innostavana tekijänä. Myös ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat projektin puitteissa päässeet suunnittelemaan ja toteuttamaan uusia toimintamalleja ns. aidossa työelämän ympäristössä Seinäjoen kaupunginkirjastossa. Koulutusalan tulevaisuuden sisältöjä pohdittaessa olisikin hyvä ottaa huomioon entistä enemmän myös aikuisten mediakasvatus. Kirjastoalan ammattilaisten rooli kirjastoissa on muuttumassa ja siinä muutoksessa voidaan jo koulutusvaiheessa olla osallisena.
Kirjastokaan ei ole yksin mitään. Ydin on yhteistyössä!
Read Full Post »