Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Arkisto kategorialle ‘yhteistyö’

Teaserina piakkoin ilmestyvästä Verkko haltuun -hanketta käsittelevästä artikkelikokoelmasta palanen johdantoa – miten tarina jatkuu, sen saat selville, kun luet koko julkaisun!

Verkko haltuun -hankkeessa toimintatavat ja käytetty kehittämisote edellyttivät kirjastoammattilaisilta käsitteellistä pohdintaa. Alusta saakka toimijoita askarrutti se, kuinka hankkeen kohderyhmistä tulisi puhua. Kun palveluita on tarkoitus suunnitella ja kehittää yhdessä osallistujien kanssa, ei mukanaolijoita mielellään kutsu syrjäytymisvaarassa oleviksi. Nimitys ei helposti istu käsitykseen, jonka mukaan kohderyhmät ovat palvelun tarjoajien kanssa vertaisia, oman elämänsä ja palvelutarpeidensa asiantuntijoita. Hankkeen keväisen koulutuskiertueen aikana tunsimme kaikki, että toimintojen esittely vaatii harjoittelua: kuinka kuvailla projektia niin, ettei suhtautuminen vaikuta ylhäältä alaspäin, ammattilaiselta kohteelle suuntautuvalta puheelta. Miten kunnioittaa hanketoimintojen paikallisia osallistujia niin, etteivät he näyttäydy vain ammattilaisten toimien kohteena? Tämän artikkelikokoelman tekstit osaltaan osoittavat, onnistuimmeko asiassa.

[...]

Toimijat kohtasivat kolmivuotisen projektin aikana myös paljon muuta mietittävää kuin käytetyt käsitteet. Hanke, jossa koordinointi ja hallinnointi tapahtuu yhtäällä ja käytännön toteutus toisaalla – tässä tapauksessa viidellä eri paikkakunnalla – vaatii toimivan verkoston. Osallistuvien kirjastojen kannalta positiivista oli, ettei toimintoja käytännössä toteuttavien kirjastoammattilaisten tarvinnut pyörittää taloutta, raportoida tehtyä rahoittajalle ja hoitaa maksatushakemusten valmistelua, vaan tästä huolehdittiin
. Tällainen malli edellyttää selkeää työnjakoa, yhteisymmärrystä toimijoiden kesken sekä tehokkaita viestintäkanavia ja käytäntöjä. Sitä vaati myös hankkeen maantieteellinen hajonta eri puolille Etelä- ja Länsi-Suomea. Hankkeen kaksikielisyys oli vain ja ainoastaan rikkaus. Se oli kuitenkin huomioitava sekä dokumentaatiossa että tiedotuksessa.”

Lisää siis seuraa!

Read Full Post »

Verkko haltuun -viimeinen hankekuukausi on startannut, mutta loppu se ei ole kuin projektikoneiston kannalta. Kuten Paula ja Tarja ovat jo edellä todenneet, hallinnolliset raamit puretaan, mutta tärkein – eli itse toiminta – jatkuu. Hankkeen aikana syntyneet ja kehittyneet hyvät käytännöt, uudet palvelut ja löydetyt kumppanit ovat kirjastojen arkea, eivät projektin omaisuutta.

Vaasassa yhteistyö vankilan kanssa on osoittautunut vähintäänkin onnistuneeksi – menestyksestäkin voisi varmasti puhua – ja opintopiirit isille jatkuvat. Turussa syöpään sairastuneiden kuntoutuksessa hyödynnetään tulevaisuudessakin kirjaston osaamista. Muun muassa.

Näkyvät ja konkreettiset toimintamuodot eivät ole ainoa hankkeen anti. Yhteistyö- ja kumppanuusosaaminen on kasvanut, samoin uskallus hakeutua ennestään tuntemattomien toimijoiden puheille sekä rohkeus ja herkkyys olla kasvokkain uusien ja erilaisten asiakasryhmien kanssa.

Kaikista näistä sekä paljosta muusta hanketyöhön ja erityisesti sosiaaliseen, etsivään ja hakeutuvaan kirjastotyöhön liittyvästä voitte kuukauden kuluttua lukea Verkko haltuun -hankkeen toimittamasta artikkelikokoelmasta, joka ilmestyy Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa e-versiona.

Read Full Post »

Kirjastokaista on julkaissut 4.5. järjestetyn Etsivä löytää, hakeutuva liikuttaa -seminaarin ohjelmaa videoina.

Hakeutuvan, hakevan ja sosiaalisen kirjastotyön toimintoja esitelleen päivän avasi Kirjastoseuran toiminnanjohtaja ja IFLAn varapuheenjohtaja Sinikka Sipilä. Aamupäivän esittelyssä olivat Malmön ja Vaasan kaupunginkirjastojen Godnattsagor inifrån / Iltasatuja kotiin -hankkeet. Lisäksi kuultiin, miten laitoskirjasto- ja kotipalvelutyötä tehdään Kuopiossa, Seinäjoella ja Helsingissä, kuinka Kirjastoseuran Ko-La-työryhmä toimii, miten äänikirjoilla voi ehkäistä syrjäytymistä ja miten kirjallisuusterapian keinoja voi hyödyntää kirjastotyössä. Auran kirjaston ja Käyrän avovankilan yhteistyöhankkeesta kuultiin myös.

Tallenteet Kaistalla.

Read Full Post »

Intensiivinen työapajakiertueemme “Ryhmä haltuun” on päättynyt. Suomea kierrettiin etelästä pohjoiseen. Itse osallistuin työpajoihin Tampereella, Turussa, Oulussa ja Vaasassa. Sen lisäksi olimme Vaasan Piikkilän Terhin kanssa kertomassa Verkko haltuun -projektin Vaasan ja Turun toiminnoista suomalais-venäläisessä kirjastoseminaarissa Tampereella. Venäläiset vieraat olivat Novgorodista saakka.

Erilaisten ryhmien kanssa toimiessa me projektin osatoteuttajat olimme paljon miettineet ryhmien kohtaamista, hyvän vuorovaikutuksen aikaansaamista: minkälaisia taitoja ja  osaamista se vaatii. Erityisesti näin sellaisten ryhmien kanssa, joiden kanssa tavataan useamman kertaa. Itse toiminnasta syntyi siis työpajakiertueen sisältö ja aihe. Koimme tärkeäksi eritellä sitä työpajoissa asiantuntijan opastuksella.

Kirjastoammattilaiset sanovat viihtyvänsä kirjojen parissa ja toimivansa mieluusti asiakaspalvelussa yksittäisten asiakkaiden kanssa. Mutta ryhmän tai joukon kanssa toimiminen, sille puhuminen tuntuu useimmista vieraalta. Sitä suorastaan kaihdetaan. Hakevassa ja hakeutuvassa kirjastotoiminnassa tällaista taitoa nimenomaan tarvitaan.

Ei arvosteltavaksi asettumista vaan vuorovaikutuksen rakentamista

Joistain kurssipalautteista kävi ilmi, että kurssille ilmoittautumista oli epäröity, kun pelättiin tehtäviä, joissa joudutaan esiintymään joukon edessä. Kouluttajamme Jutta Laino tähdensi jokaisessa työpajassa, että kysymyksessä on vuorovaikutukseen antautuminen. Ei ole kysymys esille esittämään ja arvostelluksi asettumisesta. Niinkö lähtemättömän syvälle meihin, ainakin vanhempaan polveen, on juurtunut muisto koulun laulukokeista, jolloin useimmat kokevat tulleensa luokan edessä nöyryytetyiksi?

Palautteista kuvastui helpotus, kun esittämään asettumista ei ollutkaan. Moni totesi ettei ehkä saanut kovin paljon mitään uutta tai hätkähdyttävää tietoa aiheesta. Sensijaan tärkeää oli ollut havainto, että on tavallaan vaistomaisesti toiminut oikein. Työpajassa oli saatu rohkaisua ja vahvistusta omalle tavalle toimia.  Se ei ole huono tulos.

Vaikka työpajoissa oli kaikissa sama perussisältö, oli jokainen silti omanlaisensa, koska kukin osallistujajoukko antoi sille oman sävynsä. Oulussa totesimme, että montaa meistä yhdisti herkkyys. Itku tulee niin ilosta kuin jostain kauniista ja koskettavasta. Tunteeet näkyvät ja miksi eivät saisi, pohdimme.  

Kaikissa työpajoissa kerroimme aivan aluksi tai lopuksi siitä, mitä me Turussa ja Vaasassa olemme projektin kestäessä tehneet. Että olemme hakeutuneet yhteistyöhön uudenlaisten kumppanien kanssa ja hakeneet uusia ihmisryhmiä kirjastojen käyttäjiksi. Se on vaatinut rohkeutta ja ennakkoluulotonta liikkeellelähtöä ulos kirjastosta. Siitä saimme kiitosta ja kannustusta pajalaisilta kaikkialla. Kerroimme, miten olemme tutustuneet etukäteen kumppaneihin ja heidän toimintaansa ja miten olemme roolittaneet oman toimintamme. Nämä tapauskertomukset havainnollistivat toivottavasti sen, miksi ryhmä haltuun -teema oli valittu koulutuskiertueen sisällöksi. 

Miten suojata itseään?

Muutaman kerran kiertueen aikana meiltä kysyttiin, oliko meille osatoteuttajille järjestetty mahdollisuus työnohjaukseen tai muuhun keskustelutukeen. Kysymys nousi kuulijoista, kun he kokivat, että toimintaympäristömme saattoivat olla raskaita henkisesti. Ei meillä ollut kuin toisemme, niin sanoakseni. Vaasalaiset purkivat keskenään kokemuksia vankilassa toimimisesta ja me Turussa työskentelystä mielenterveyskuntoutujien ja syöpää sairastavien kanssa. Semmoinen järjestetty tuki ei oikein ollut tullut mieleenkään.

Jossain käytäväkeskustelussa Helsingissä, viimeisessä koulutustilaisuudessa asian taas noustessaa esiin todettiin, että kun kirjastoammattilaisella on vahvaksi kokemansa missio, hän lähtee  rohkeasti toimimaan lähes mille kentille vaan. Parempi etukäteisorientoituminen niin uuden toimintaympäristön luonteeseen ja vaatimuksiin kuin asiantuntijatuen varmistaminen on paikallaan. Siihen on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tämä oli yksi työpajakierroksen keskustelujen tuotoksia.

Työpajakierroksen palaute todisti meille, että teemme tärkeää työtä vaikka emme saavuttakaan määrällisesti suuria joukkoja. Projektipäällikkömme Päivi totesi omissa osuuksissaan tästä mitattavuudesta, että on vaikea vertailla vaikkapa kävijä- ja lainamääriä ja kokoelman kierron tehokkuutta tai sitten sitä vaikuttavuutta, mikä erilaisiin erityisryhmiin kohdistetulla toiminnalla niiden jäsenille on. Tällä kentällä toimitaan kirjastoammattilaisina ammatillisessa roolissa, mutta myös kanssaihmisinä, kanssakulkijoina. Se, että tämän toiminnan vaikuttavuutta ei kyetä numeroin todistamaan, ei tee siitä yhtään vähemmän arvokasta kuin se mitattavissa olevan työn tulos.

Vähän väsyneenä intensiivisen rupeaman jälkeen, mutta ehdottaman onnellisena, että saa olla olla mukana tällaisessa työssä.

Tarja Nikander

informaatikko Turun kaupunginkirjastosta

Read Full Post »

SOSIAALISET MEDIAT, VERKOSTOT JA OSALLISTAMINEN KIRJASTOISSA

Linkki webinaarin tallenteeseen:
http://www2.tokem.fi/learnlinc/AKTIIVI/23052012_AKTIIVI_Webinaari.irf

Webinaari 23.5.2012 klo 13 – 15

puheenjohtaja Anne Rongas
puhujat:
- Eija Seppänen, Fountain Park / Sitra
- Jaakko Sannemann, Espoon kaupunginkirjasto

Miten some-sovelluksia voi hyödyntää asiakkaiden osallistamisessa sekä palautteen ja kehittämisehdotusten keräämisessä? Olisiko sosiaalisesta mediasta ammatillisen verkostoitumisen työkaluksi?

Webinaarissa kuullaan, kuinka sosiaalisten medioiden avulla voi osallistaa käyttäjiä ja yleisöä, miten somessa tiedotetaan ja viestitään, kuinka luodaan yhteisyyttä ja rakennetaan verkostoja niin kirjastoalalla kuin yleisemminkin.
Osallistujat voivat esittää puhujille kysymyksiä ja kommentteja chatin kautta.

Eija Seppänen oli mukana Sitran palvelusetelikokeiluhankkeessa, jossa hyödynnettiin sosiaalisia medioita kansalaisten kuulemisessa, toiveiden ja ideoiden keräämisessä. Hankkeessa hyödynnettiin Facebookia, Slidesharea, Vimeota sekä Kunta.tv:tä. Eija työskentelee konsulttina Fountain Parkissa.
- Kansalaiset vaikuttajina palvelusetelihankkeessa. Eija Seppäsen haastattelu Kunta.tv:ssä http://kunta.tv/web/guest?fileId=94847

Jaakko Sannemann on some-käyttäjille tuttu Facebookista, Twitteristä ja monista muista sovelluksista. Hänen ajatuksia herättävät esityksensä Prezissä ja Slidesharessa ovat tutustumisen arvoisia. Jaakko on pedagoginen informaatikko Espoon kaupunginkirjastossa, Entressessä.
- Entressen kirjaston blogi: http://entressenkirjasto.fi/entressenkirjasto/
- Twitter: @Jaakkokeskari

Webinaarin puhetta johtaa ja aiheeseen opastaa kokenut sosiaalisen median asiantuntija ja kouluttaja Anne Rongas, joka on pitkään ollut mukana kehittämässä oppimisen ja opettamisen uusia tapoja ja välineitä. Tällä hetkellä Anne toimii projektisuunnittelijana Suomen eOppimiskeskus ry:ssä. Hän on toiminut some-asiantuntijana mm. Teknologiakeskus Innoparkissa, AVO-hankkeessa ja Otavan opistolla.
- Annen ajatuksiin voi tutustua mm. Opeblogissa: http://opeblogi.blogspot.com/
- Twitter: @arongas

Webinaarin järjestävät Verkko haltuun! ja Aktiivi-hanke

Read Full Post »

SOCIALA MEDIER OCH DELAKTIGHET PÅ BIBLIOTEKEN.
Webinarium 22.5.2012 klo 13-15

Ordförande Jessica Parland-von Essen. Brages Pressarkiv
Andra medverkande:
- Jonas Tana. Biblioteken.fi
- Åke Nygren, Stockholms stadsbibliotek

OBS. Tyvärr har Åke fått förhinder. Ny talare TBA.

Jessica och Jonas kommer att berätta hur man med hjälp av sociala medier kan engagera användare, deltagare och publiken; hur man marknadsför och informerar, berör, skapar gemenskap och bygger nätverk, både i biblioteksbranschen och bland användare.

Jessica inleder workshopen med sina synpunkter och håller i trådarna under det två timmar långa webinariet. Deltagarna får också möjlighet att fråga och kommentera genom en chatfunktion.

Jonas arbetar på Biblioteken.fi som planerare och redaktör för de nationella webbtjänsterna. Han har bl.a. varit med om att arrangera den internationella icke-konferensen Cycling for Libraries som går av stapeln för andra gången i juli 2012. Hans fina bilder från den första turnén finns på flickr.
http://biblioteken.fi
http://www.flickr.com/photos/jonastana/sets/72157626000422181/
Twitter: @bibliotekenfi / @jonastana

Åke jobbar som projektledare på Stockholms stadsbibliotek, vid en enhet som utvecklar bibliotekens digitala tjänster. Stockholms stadsbibliotek deltar i det nationella programmet för digital delaktighet “Digidel 2013” och jobbar mångsidigt med sociala medier. Åke är en känd föreläsare och medverkare i sociala medier, på konferenser och workshops i Sverige och utomlands.
www.akenygren.se
Twitter: @akenyg

Jessica jobbar som arkivchef på Brages Pressarkiv. Hon vet lika mycket om bibliotek, digitalisering och sociala medier som adelsflickornas uppfostran på 1700-talet – ämnet för hennes doktorsavhandling i historia. Hon har gett ut flera böcker och är även en ivrig bloggare.
http://essetter.blogspot.com/
Twitter: @JPvE

Anmäl dig senast den 14.5. på http://www.webropolsurveys.com/S/08B2F3173C2C0A4D.par
Webinariet genomförs med iLinc https://ilinc.tokem.fi/join/btjcw. Deltagarna behöver en Windows- eller Mac-dator med internetanslutning samt mikrofon och högtalare. Vi rekommenderar att du använder ett headset (hörlurar med mikrofon).

Webinariet ordnas av Nätet i besittning! och Aktiivi-projekten

Read Full Post »

Tampereella Ryhmä haltuun -työpaja käynnistyy Verkko haltuun -hankkeen ja sen käytännön toimien esittelyllä. Tarja Nikander Turusta kertoo parhaillaan, miten tärkeää on tutustua yhteistyökumppaneihin etsimällä tietoa etukäteen, mutta myös tapaamalla henkilökohtaisesti ennen toimeen ryhtymistä. Kun yhdessä yhteydessä on tehty yhteistyötä, uudenlaisia ideoita syntyy välillä kuin itsestään; ensimmäisestä hankkeesta seuraa toinen.

Kun kumppaneiden kanssa ollaan sinut, on mietittävä sitäkin, onko oma rooli suhteessa asiakkaisiin virkamiehen vai henkilökohtaisempi kanssaihmisen rooli. Kun saman ryhmän tapaa useamman kerran ja puheeksi ovat tulleet myös henkilökohtaiset ja vaikeatkin asiat, rajojaan on pohdittava. Empatia on tarpeen, mutta kirjasto on toiminnassa mukana kirjastoammatillisena osaajana; kirjallisuuden tuntijana, lukuharrastuksen edistäjänä, aineistojen pariin johdattajana, tiedonhaun osaajana.

On tilanteita, jossa kirjastoammattilaisen täytyy ehkä suojata itseään ammattiroolilla, mutta täysin virkaminän rajoissa hakevassa ja sosiaalisessa kirjastotyössä voi olla hankala toimia. Ulkopuolinen ei myöskään voi sanoa, että pistä nyt persoonaa 30% ja professionaalia 70%. Toiselle suhde on ehkä 15/85 tai 40/60.

Read Full Post »

Aamupäivän pecha kuchat pitävät virkeänä:

AISTIEN-hankkeessa kehitetään moniaistisia tiloja, joiden avulla voi tutustua muiden kulttuurien ympäristöihin vaikkapa kirjastojen tiloissa, välittää henkilökohtaisia muistoja museoiden toiminnassa ja säilyttää kyläyhteistöjen historiaa. Hankkeessa on siis mukana kirjastoja, museoita, kyläyhdistyksiä, mm. Hämeen kylät ry. Hanke kouluttaa toxx.imijoita sekä rakentaa helposti muunneltavia, kuljetettavia telttoja ja muita tiloja, joita valmistetaan mm. työttömien työpajoissa. Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoima projekti on hieno esimerkki erilaisten toimijoiden yhteistyöstä, jonka tulokset ovat avattavissa yleisöille julkisissa tiloissa.

Tiedote hankkeen käynnistymisestä

Avoimuudesta Voimaa Oppimisverkostoihin (AVO2) on vuoden alussa käynnistynyt valtakunnallinen kehittämishanke, joka on jatkoa ensimmäiselle aiemmin toteutetulle. Yksi osio on avoimen hanketoiminnan käsikirjan tuottaminen, lisäksi AVO-opisto koordinoi erilaisia oppimisen verkostoja. Hankkeen Toimikas-osio levittää pilotteja ympäri Suomea. Ilmiöpilotit ja nomadiopettajat kuulostavat jännittäviltä, samoin Kutomo-päivät, joita hanke järjestää Hämeenlinnassa.

Nettikansa-piloteilla on osallistettu kansalaisia mm. Jyväskylässä Kankaan paperitehtaan alueen suunnittelussa, missä asukkaita kuultiin jo ennen arkkitehtejä. Osallistuvan virkamiehen opintokokonaisuus ja verkostokätilön opinnot ovat osa Nettikansa-osahankkeen toimintaa. Tarkoitus on edistää avointa demokratiaa ja osallistuvaa yhdyskuntasuunnittelua. Tärkeitä metodeja ovat vertaisoppiminen ja etäosallistuminen.

Kolmiulotteisia ja mobiileja oppimis- ja osallistumisympäristöjä pilotoidaan vapaassa sivistystyössä, samalla testataan malleja, järjestetään koulutuksia ja tuotetaan aiheesta oppaita. Virtuaalimaailmojen kehittämisessä ovat mukana Kansalaisfoorumi, Koulutuskeskus Salpaus  ja Tampereen yliopisto.

http://www.eoppimiskeskus.fi/fi/avo

Osaavat verkostot -hankkeessa vertaisoppiminen on muiden hankkeiden tapaan oleellista. Helsingin kaupunginkirjaston Urban office -toimintaa sovelletaan Kouvolassa, mistä puolestaa kirjaston Mediamajan toimintatapa tuodaan Helsinkiin. Hankkeessa hyödynnetään jo päättyneet Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt -hankkeen perintöä. Mediamajassa on oppilaitosyhteistyöllä mm. tuotettu YouTubeen erikielisiä kirjaston esittelyvideoita.

Osaavat verkostot

Huhtikuun alussa käynnistyvä Aktiivi Plus jatkaa maaliskuussa päättyvän Aktiivi-hankkeen koordinoivaa roolia, auttaa hyvien käytänteiden leivttämisessä ja toimii hankkeiden tukena. Luvassa on mm. uusia verkkotyökaluja ja läheistä yhteiseloa hankkeiden kanssa. Jatkossa myös valitaan tietyt kunnat, joissa tehdään tilannekatsaus poikkihallinnollisesta yhteistyöstä.

Read Full Post »

Verkko haltuun -projektipäällikkö osallistuu Aktiivi-hankkeen tuotteistamisseminaarissa ryhmätyöskentelyyn esittelemällä vaasalaisten mainiota toteutusta Iltasatuja kotiin –toiminnasta. Ryhmätyössä on tarkoitus tuotteistaa palvelu käyttämällä jotain esitellyistä työkaluista:

  • Palveluprosessin kuvaus
  • Modularisointi
  • Palvelun rakenne

Iltasatuja kotiin –toiminta on tarkoitus kuvata aluksi palveluprosessina, minkä jälkeen on ehkä järkevää määritellä, mikä on palvelun ydin, mitkä tuki- ja lisäpalveluita. Kun tämä on tehty, palvelumuotoa on helppo esitellä ja markkinoida muille kirjastoille hyödynnettäväksi omassa ympäristössään. Siitä on yksinkertaisesti sujuvampaa viestiä.

Palvelusta on mietittävä, kuinka yhteistyökumppaneiden kanssa toimitaan, mikä on työnjako, kuinka viestitään, missä tilanteissa kontakteja tarvitaan ja millä tavoin palvelun ’loppukäyttäjältä’, vangin perheeltä saadaan palautetta ja tarvittavaa tietoa toiminnan kehittämiseen.

Erityisen kiinnostavaa Verkko haltuun –hankkeen kannalta oli ryhmään osallistuvan AVO-hankkeen webinaari-aihe: mitä ovat verkkoseminaarien hyvät käytännöt? Webinaarin järjestäjä joutuu valitsemaan suuresta määrästä tuotteita, miettimään, mitä tehdään ennen webinaaria, mitä sen aikana, mitkä ovat webinaarin jälkihoitovaiheet ja kuinka online-koulutukset toimivat järjestäjän, esiintyjän ja osallistujan näkökulmasta. Käsillä olevan osahankkeen tavoitteena on rakentaa webinaari-palvelupaketti, jossa asiakas pääsee kokeilemaan tuotetta. Tästä toivottavasti kuullaan pian lisää!

Kiravo-hankkeessa Helsingin kaupunginkirjasto on joutunut pohtimaan, kuinka tieto kirjaston palveluista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista saadaan kulkemaan käyttäjille, hankkeessa erityisesti heterogeeniselle aikuisväestölle. Yksi askarruttava asia on myös, kuten yleensäkin hankkeissa, kuinka toiminnot juurrutetaan kirjastojen arkeen.  Myös tässä päätettiin lähteä liikkeelle palveluprosessin kuvaamisella.

Avara museo –hankkeessa Tekniikan museossa tuotetaan palvelupakettia, joka muodostuu useista moduleista. Asiakkaille kuten yrityksille suunnitellaan kokouspaketteja, joissa on valittavana muutakin sisältöä kuin museon esittelykierros, esim. työpaja tai innovaatiopeli. Palveluja on jo testattu pilottiyritysten kanssa. Museossa pohditaan parhaillaan, miten pakettiajattelu esitetään asiakkaille ymmärrettävästi: mitä on valittavana, kuinka niitä voi yhdistellä. Seminaarissa tästä voisi kuvata yhden pilottipäivän kulkua prosessikuvauksella.

Kansalaisfoorumin hankkeessa kohteena on yhteistoiminnallinen koulutus Second Lifessa. Kyseessä on elämyksellinen, tekemällä oppiminen. Miten SL:iin viedään yhteistoiminnallista oppimista ja minkälaisia työvälineitä SL tähän tarjoaa. Oppimispaikka on Suomi ry:n saari Second Lifessa, myös Moodlea hyödynnetään. Saarella on tori, paviljonki, keilarata ja siirtolapuutarha, mutta myös pienryhmätiloja ja virtuaalitodellisuushuone. Tässä ryhmätyöskentelyssä näkökulmaksi päätettiin ottaa kouluttajan vinkkeli.

Monet ryhmäläiset olisivat jo tässä vaiheessa halunneet edetä palvelun vaikuttavuuden kuvaamiseen saakka, mutta ensin on kuitenkin kuvattava itse palvelutuote.  Vankilahankkeen kohdalla se esimerkiksi tarkoittaa, ettei tämän seminaarin aikana päästä siihen, mikä vaikutus toiminnalla on perheeseen, kotona olevan lapsen elämään tai kuinka palvelu helpottaa opintopiiriin osallistuneen isän sopeutumista siviiliin vapautumisen jälkeen.

Yhdessä päätettiin keskittyä Avoin museo -hankkeeseen tämän päivän työskentelyssä kuvaamalla museon sisäinen prosessi yhden asiakkaille tarjottavan kokouspäivän aikana. Yhteisestä palveluprosessin kuvaamisesta varmasti kaikille on hyötyä, vaikkei jokaisen omaa hanketta käydäkään tarkemmin läpi. Keskustelut auttavat eteenpäin ja selkiyttävät omaa ajattelua.

 

 

 

 

Read Full Post »

Keskikokoisen ammattikorkeakoulun informaatikko raportoi maanantaipäivästään.

Sähköposteja ja kommenttikyselyn tuloksia

Aamukahvilla puhutaan muutama rivi korkeakoulupolitiikkaa Jarkon kanssa. Muuten työviikko alkaa sähköposteihin vastaamalla. Muutama opiskelija on ottanut yhteyttä. Yksi pahoittelee monin sanoin, ettei ollut hoksannut palauttanut tehtäväänsä oikein.

Käyn läpi edellisellä viikolla toteutetun pienen kommenttikyselyn vastauksia. Kyselyssä haimme käyttäjien ajatuksia, ideoita ja toiveita verkkosivujemme ilmeen ja sisällön uudistamiseen. Hyviä, konkreettisia kehittämisideoita on tullut mukavasti. Osa käyttäjistä on oikein perusteellinen ja tarkkaa kommenteissaan. Hyvä osoitus siitä, että asiakkailta kannattaa kysyä heidän toiveistaan ja tarpeistaan.

AHOT mietityttää

AHOT eli ”aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen mietityttää”. Pöydälläni on korvaavuusanomus tiedonhankinnan opinnoista. Tämä anomus on erilainen, sillä siinä korvaavuutta haetaan pelkästään opiskelijan oman osaamiskokemuksen perusteella. Juttelen parin informaatikkokollegan kanssa ja sovimme, että meidän opetussuunnitelmien kuvauksia ja osaamistavoitteita pitää tarkentaa.

Videotuotantoa ja ministerin haastattelutuokio

Sienikeittolounaan jälkeen sparraan itseäni iltapäivään. Teemme esittelyvideota kirjastostamme ja tänään tuotetaan ensimmäinen haastattelu.

Terveyskirjastossa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja informaatikko Silja Saarikoski muistelevat kirjaston perustamisvaiheita. Toimiessaan vararehtorina SeAMKissa nykyinen ministeri Paula Risikko on ollut suunnittelemassa Terveyskirjastoa.  Kirjaston toimintamalli on poikkeuksellinen sekä asiantuntemuksen että resursoinnin kannalta. Toiminta rahoitetaan kahdesta kukkarosta ja palvelut  tuotetaan kahden organisaation yhteistyönä, SeAMKin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin. Kirjaston palveluja käyttävät opiskelijat, opettajat, työelämän kehittäjät ja tutkijat. Haastava ja kiinnostava asiakaskunta, joka tarvitsee ajantasaista tietoa monessa muodossa.

KlasiTVn Tuomas ja Toni suunnittelevat kuvaukset ja äänet, minulla on helppo homma. Avata keskustelua, johdattaa teemoihin, pieniä kevennyksiä unohtamatta.

Kiireinen palveluilta

Ennen illan palveluvuoroa kirjastossa ehdin vielä aikatauluttaa pari verkkopalaveria. Ilta asiakkaiden parissa menee nopeasti. Itse sählään taas kassakoneen kanssa ja hapuilen lainausjärjestelmän nikseissä. Viime hetken palveluaiheena on käsiteanalyysi ja siinä käytettävät menetelmät.  Tällaisissa asioissa onkin sitten vähän vahvempi olo.

Read Full Post »

Older Posts »

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.