“Miksi se ei voi olla niin, että yhdessä arvioidaan mikä palvelussa ei toimi, mikä on palvelun tavoite ja miten tavoite parhaiten toteutuisi?”

Onhan se tietty niinkin että monet ovat ylityöllistettyjä, väsyneitä ja alipalkattuja. Tällöin on houkutus nopeuttaa prosessia leikkaamalla asiakas siitä ulos. Se johtaa kuitenkin helposti katastrofeihin. Näitä on nähty (ja kieltämättä villissä ja omahyväisessä nuoruudessa myös itse omakohtaisesti koettu).

Toivottavasti senkin osasimme käytännön toimista kertoessamme tuoda kyllin hyvin esiin, että kukin kirjasto toimijana kartoittaa oman toimintaympäristönsä yhteisöt, järjestöt, yhdistykset, jotka voisivat olla mahdollisia yhteistyökumppaneita. Valmiita, yleispäteviä listoja ei voi laatia. Ja sitten vaan rohkeasti ottamaan yhteyttä ja tekemään tunnusteluja. Näin olemme Turussa ja Vaasassa toimineet: hakeneet kumppaneita ja hakeutuneet yhteistyöhön aivan konkreettisesti.

Ammattiroolissa toimiminen suojaa, mutta antamalla jotain omasta persoonastaan, saavuttaa enemmän. Asiakkaat sanovat, että on paljon mukavampaa, kun joku suosittelee mielenkiintoista lukemista omilla kasvoillaan, kuin että suositteluja lukee kirjaston kotisivuilta. Vaikka siellä nimi olisikin perässä. Eivätkä nämä sulje toisiaan pois.