Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Avainsanaan ‘asiakasryhmät’ liitetyt artikkelit

Teaserina piakkoin ilmestyvästä Verkko haltuun -hanketta käsittelevästä artikkelikokoelmasta palanen johdantoa – miten tarina jatkuu, sen saat selville, kun luet koko julkaisun!

Verkko haltuun -hankkeessa toimintatavat ja käytetty kehittämisote edellyttivät kirjastoammattilaisilta käsitteellistä pohdintaa. Alusta saakka toimijoita askarrutti se, kuinka hankkeen kohderyhmistä tulisi puhua. Kun palveluita on tarkoitus suunnitella ja kehittää yhdessä osallistujien kanssa, ei mukanaolijoita mielellään kutsu syrjäytymisvaarassa oleviksi. Nimitys ei helposti istu käsitykseen, jonka mukaan kohderyhmät ovat palvelun tarjoajien kanssa vertaisia, oman elämänsä ja palvelutarpeidensa asiantuntijoita. Hankkeen keväisen koulutuskiertueen aikana tunsimme kaikki, että toimintojen esittely vaatii harjoittelua: kuinka kuvailla projektia niin, ettei suhtautuminen vaikuta ylhäältä alaspäin, ammattilaiselta kohteelle suuntautuvalta puheelta. Miten kunnioittaa hanketoimintojen paikallisia osallistujia niin, etteivät he näyttäydy vain ammattilaisten toimien kohteena? Tämän artikkelikokoelman tekstit osaltaan osoittavat, onnistuimmeko asiassa.

[...]

Toimijat kohtasivat kolmivuotisen projektin aikana myös paljon muuta mietittävää kuin käytetyt käsitteet. Hanke, jossa koordinointi ja hallinnointi tapahtuu yhtäällä ja käytännön toteutus toisaalla – tässä tapauksessa viidellä eri paikkakunnalla – vaatii toimivan verkoston. Osallistuvien kirjastojen kannalta positiivista oli, ettei toimintoja käytännössä toteuttavien kirjastoammattilaisten tarvinnut pyörittää taloutta, raportoida tehtyä rahoittajalle ja hoitaa maksatushakemusten valmistelua, vaan tästä huolehdittiin
. Tällainen malli edellyttää selkeää työnjakoa, yhteisymmärrystä toimijoiden kesken sekä tehokkaita viestintäkanavia ja käytäntöjä. Sitä vaati myös hankkeen maantieteellinen hajonta eri puolille Etelä- ja Länsi-Suomea. Hankkeen kaksikielisyys oli vain ja ainoastaan rikkaus. Se oli kuitenkin huomioitava sekä dokumentaatiossa että tiedotuksessa.”

Lisää siis seuraa!

Read Full Post »

Who I am: informaatikko Lounais-Suomesta isosta kirjastosta, jossa vastaan ikääntyvien palveluista

My day is monday : Istun työpöydän ääreen, avaan tietokoneen ja vilkaisen nopeasti sähköpostin. Tästä alkaa taas työviikko eläkeviikon jälkeen. Olen siis osa-aikaeläkeläinen ja töissä parillisilla viikoilla. Nyt pitää kääntää aivot eläkkeeltä työasentoon. Noin!

Seuraavaksi siirryn connectpro -kokousohjelmaan ja tarkistan, että yhteyteni toimivat, että muut kokouksen osanottajat kuulevat minut ja minä heidät. Tällä kertaa kaikki toimii hyvin. Käymme läpi kuulumiset meiltä Turusta ja partnereilta Vaasasta ja Seinäjoelta. Puhumme IFLAan osallistumisesta, työpajakiertueesta ja päätämme palaverin napakasti. Minä siirryn käymään läpi luentoani kaunokirjallisuuden esittelymuodoista. Olen lähdössä iltapäiväksi Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja informaatioalan koulutusohjelman opiskelijoiden pariin.

Kipakassa pakkasessa kävelen bussipysäkiltä ICT-taloon. Sen hulppeassa aulassa tapaan koulutusohjelman lehtorin, joka on houkuttanut minut luennoitsijaksi kirjallisuudentuntemus -jaksolle. Lounastamme yhdessä ja kertaamme luennon aiheen ja sisältöä. Luokkahuoneessa odottaa vajaan kahdenkymmenen hengen joukko viime syksynä opintonsa aloittaneita kirjastoammattilaisiksi aikovia. Ensiksi ohjelmassa on opiskelijoiden järjestämä runoraati. Neljä opiskelijaa on valinnut tekstit, eri tyyppisiä runoja: murrerunon, proosarunoa, lastenlyriikkaa jne. He jakavat joukon muutaman hengen ryhmiin, joissa he ohjastavat meidät keskustelemaan teksteistä ja lopuksi annetaan pisteitä. Johdattelijat kertovat myös tiivistetysti runoilijoiden taustasta ja tuotannosta. Keskustelu on vilkasta ja tulkinnat monen näköisiä. Ei ollenkaan hassumpi runoraati näin aloittelijoilta!

Minä astun areenalle ja kerron, että äsken koettu runoraati on sekin oikeastaan näitä kirjaston uusia työmuotoja, joilla nostamme aineistoa esiin, avaamme aineiston sisältöjä. Esittelen omassa osuudessani kirjavinkkausta, lukupiirejä, ääneenlukemista ryhmille, elämyksellisiä kirjastokävelyjä ja kerron myös hakeutuvasta kirjastotyöstä uusien yhteistyökumppanien kanssa.

Puhun painokkaasti siitä mihin suuntaan koen kirjastotyön muun muassa kulkevan. Olemme aina esitelleet aineistoja, mutta ehkä niin, että esittelijä on jäänyt näkymättömiin. Nyt tullaan esiin ja annetaan aineiston esittelylle kasvot, tehdään työtä oma persoona työvälineenä. Syntyy keskustelua siitä, missä määrin on mahdollista ja turvallista panna itsensä peliin.  Keskustelussa nousee esiin tietty suojautuminen anonyymiuteen.

Esittelen kokemuksiani “Lue lounaaksi” -nimisestä avoimesta lukupiiristä, jonka istuntoja pidämme kirjaston viehättävässä lukusalongissa. Tiivistän lukupiirien tavoitteita lukukokemuksen jakamisesta, katveeseen jäävän kirjallisuuden löytämiseen. Joku opiskelija sanoo kuuluvansa “siviilissä” tuttavien muodostamaan lukupiiriin, jossa tutustutaan 1700-luvun historiaan. Hän kysyy onko tieteellisissä kirjastoissa tällaista toimintaa. Vastaan etten tiedä, mutta toteamme yhdessä ettei mikään varmaan estä ehdottamasta sellaisen perustamista. Joku kysyy, onko olemassa musiikinkuuntelupiirejä ja vastaan, että on. Hän ilmoittaa olevansa kiinnostunut lukupiirin sijasta tällaisesta kuuntelupiiristä.

Hiljaisimmin, lähes vakavina opiskelijat kuuntelevat kokemuksiani kirjallisuustuokioista Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen toiminta- palvelukeskus Meri-Karinassa. Esittelen viime syksyn aikana “Lukulampun valossa” -nimisessä hankkeessa toteutettuja kirjallisia keskusteluhetkiä syöpään sairastuneiden sopeutumisvalmennuskursseilla. Ympäristö ja tilanne ovat olleet haastavia, mutta myös hyvin antoisia. Kirjastosta lähdetään siis myös omien seinien ulkopuolelle kirjakassien kanssa.

Esitykseni lopuksi opettaja kysyy opiskelijoiltaan, voisivatko he tai jotkut heistä kuvitella toteuttavansa kirjastossa kuullun kaltaista toimintaa. Näen hymyjä ja vienoja nyökkäyksiä. Yksi nuorista naisista sanoo, että aihe oli hyvin mielenkiintoinen. Näen, että ainakin hänen mieleensä on jäänyt kuplimaan ajatuksia.

Palaan kirjastoon työpöytäni ääreen. Olen väsynyt, olen viettänyt kolme intensiivistä tuntia opiskelijoiden kanssa. Mutta olen myös hyvin onnellinen. He ovat uransa alussa, minä jo siellä loppusuoralla. Toivotan heille onnea ja menestystä valitsemallaan uralla. Hyvä maanantaipäivä!

Read Full Post »

Kirjastojen yhteistyömahdollisuudet ovat monet ja kumppanuuksia on tarjolla lähiympäristössä yllättävilläkin tahoilla, kun niille on avoin.

Turun kaupunginkirjasto on hakeutunut uuden yhteistyökumppanin, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n, toimintaympäristöön, yhdistyksen ylläpitämään toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan. Siellä järjestetään sopeutumisvalmennus- ja virkistyskursseja syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Kirjasto on tarjonnut kurssilaisille kirjallisuustuokioita, jotka ovat keskittyneet valtakunnallisen Lukulampun valossa -hankkeen teemoihin:  unet ja unelmat; enneunet, painajaisunet ja päiväunet. Toiminnasta kertoo tarkemmin lukutuokioiden vetäjä Tarja Nikader Verkko haltuun! -hankkeen verkkopalvelussa: http://www.verkkohaltuun.fi/toimintaa_-_cases/kirjallisuustuokioita_meri-karinassa .

 

Read Full Post »

Vi önskar er alla ett gott nytt år med litet utbildningsnyheter: Nätet i besittning -projektet arrangerar nämligen olika slag av utbildningsdagar på två språk för biblioteksanställda (och samarbetspartners) under våren 2012.

Verkstäder i vägledning av grupper

Projektet anordnar åtta workshoppar på finska och tre på svenska på olika orter i Finland i mars-april. Utbilidningsdagarna ordnas i samarbete mellan Nätet i besittning, Närings-, Trafik- och Miljöcentralerna i Södra, Västa och Norra Finland och de deltagande landskapsbiblioteken.

Målet med verkstäderna är att uppmuntra deltagarna att uppträda inför grupper, att erbjuda hanledning i att agera med och handleda grupper.

Meningen är att ta hänsyn till projektets målgrupper, kunder som är i fara att bli marginaliserade av olika skäl, som långtidsarbetslösa, folk med inlärnings- och lässvårigheter eller personer i mentalrehabilitering.

Spridning och utbyte av praktiska erfarenheter och best practises

Under workshopparna presenteras även erfarenheter från de deltangande biblioteken i Åbo och Vasa. Pedagogiska informatikerna Lena Sågfors, Terhi Piikkilä, Ella Mustamo och informatikern Tarja Nikander berättar om hur de har jobbat med de olika delprojekten och nya arbets- och serviceformer i sina bibliotek, med nya kundgrupper.

Handledare för workshopparna är Jutta Laino från Ohjaamo.

http://www.ohjaamoon.fi/

Ett mer detaljerat program och anvisningar för hur man anmäler sig publiceras senare i januari. Verkstäderna börjar ungefär kl 9 och slutar senast kl 16. Maximiantalt antal deltagare per workshop är 30. Workshopparna är gratis för deltagarna.

Även om den exakta tidtabellen och innehållet kommer först senare, pricka datumen redan nu i almanackan.

På svenska:

- Åbo    20.3.
- Borgå    4.4.
- Vasa    25.4.

På finska:

- Lahti    7.3.
- Rovaniemi    12.3.
- Turku    19.3.
- Pori    30.3.
- Porvoo    3.4.
- Tampere    12.4
- Oulu    20.4.
- Vaasa    24.4.

Mer info om andra utbildningar kommer inom en nära framtid.

Vi ses under workshopparna på våren!

Read Full Post »

Erinomaisen uuden vuoden toivotukset tarjoillaan tänä vuonna koulutusuutisten muodossa: Verkko haltuun -hanke järjestää nimittäin monenmuotoista, kaksikielistä koulutusta kirjastoille kevään 2012 aikana.

Verkko haltuun! -hankkeen projektipäällikkö ja projektisuunnittelija toivottavat mainiota uutta vuotta!

Työpajoja ryhmien ohjaamisesta

Tarjolla on kahdeksan suomen- ja kolme ruotsinkielistä työpajaa kahdeksalla paikkakunnalla maalis-huhtikuun aikana. Tilaisuudet järjestetään projektin, Manner-Suomen ESR-alueen ELY-keskusten ja osallistuvien maakuntakirjastojen yhteistyönä.

Työpajakoulutusten tavoitteena on rohkaista osallistujia esiintymään sekä tarjota opastusta ja valmiuksia ryhmien kanssa toimimiseen ja niiden ohjaamiseen. Tarkoituksena on huomioida erityisesti hankkeen kohderyhmät: eri tavoin syrjäytymisvaarassa olevat asiakasryhmät kuten esimerkiksi oppimis- ja lukuesteiset, pitkäaikaistyöttömät ja mielenterveyskuntoutujat.

Hyvien käytänteiden ja käytännön kokemusten jakamista

Työpajoissa kuullaan myös Verkko haltuun -hankkeen osatoteuttajakirjastojen käytännön kokemuksia Turusta ja Vaasasta. Niistä kertovat hankkeessa alusta saakka mukana olleet pedagogiset informaatikot Lena Sårgfors ja Terhi Piikkilä Vaasan kaupunginkirjastosta sekä pedagoginen informaatikko Ella Mustamo ja informaatikko Tarja Nikander Turun kaupunginkirjastosta, joista ainakin yksi on mukana kussakin työpajassa. Hanketta ja tätä blogia seuranneille nimet ovat varmasti tuttuja!

Työpajojen kouluttajana toimii Jutta Laino Ohjaamosta. http://www.ohjaamoon.fi/

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan vielä tammikuun aikana. Tilaisuudet alkavat paikkakunnasta ja kulkuyhteyksistä riippuen n. klo 9 ja jatkuvat n. klo 16 saakka. Kuhunkin työpajaan otetaan max. 30 osallistujaa. Työpajat ovat osallistujille ilmaisia. 

Vaikka tarkkaa aikataulua ja sisältöä ei vielä ole tarjolla, päivämäärät voitte kuitenkin jo pistää kalenteriinne, koska niistä on sovittu kouluttajien, maakuntakirjastojen ja ELYjen kanssa:

  • Lahti    7.3.
  • Rovaniemi    12.3.
  • Turku    19.3.
  • Åbo    20.3.
  • Pori    30.3.
  • Porvoo    3.4.
  • Borgå    4.4.
  • Tampere    12.4
  • Oulu    20.4.
  • Vaasa    24.4.
  • Vasa    25.4.

Verkkomaailmaa ja vankilayhteistyötä

Huhti-toukokuussa on luvassa myös Kirjastot ja tekijänoikeudet verkkomaailmassa -seminaari sekä hakeutuvaan kirjastotoimintaan keskittyvä, erityisesti kirjaston ja vankilan yhteistyötä käsittelevä seminaari, jonka järjestelyissä Vaasan kaupunginkirjastolla on merkittävä rooli.

Vaasan Iltasatuja vankilasta kotiin -hankkeen ensimmäinen opintopiiri järjestettiin syksyn 2011 aikana ja kokemukset toiminnasta ovat positiivisia. Niistä kuullaan niin työpajoissa kuin myöhemmin keväällä järjestettävässä tilaisuudessa.

Kevään aikana, todennäköisesti toukokuun alkupuolella, toteutetaan myös kolme 2-4 tunnin verkkokoulutusta sosiaalisen median hyödyntämisestä. Kaksi näistä järjestetään suomenkielisinä, yksi ruotsiksi.

Kaikkien tilaisuuksien tarkempi ohjelma ja muut tiedot julkaistaan myöhemmin tässä blogissa ja Kirjastot.fi -sivuilla. Myös ELY-keskusten kirjastoasioista vastaavat tarkastajat ja maakuntakirjastot tiedottavat koulutuksista alueensa kirjastoille.

Lisäksi projektinjohtaja Ari Haasio kouluttaa verkkotiedonhaussa kuudella paikkakunnalla helmi-toukokuussa. Näiden tilaisuuksien tiedotus hoidetaan ko. maakuntakirjastoista käsin. Kirjastot ovat Jyväskylä (9.5), Lahti (22.3), Lappeenranta (24.2), Oulu (11.5.), Pori (16.2).
Lisätietoja on siis luvassa monella kanavalla! Tapaamisiin kevään kuluessa!

Read Full Post »

Lähes live-kuulumisia Muuttuvat tilat ja työnkuvat kirjastossa -tilaisuudesta Tampereella / Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt

Tapahtumat ovat tärkeä osa kirjaston roolia yhteisöllisyyden luojana ja tukijana, ajatellaan Tampereella (ja luonnollisesti muuallakin). Tapahtumilla tarjotaan käyttäjille elämyksiä, avataan kirjaston kokoelmia, mutta myös tavoitellaan näkyvyyttä esimerkiksi mediassa.

Tampereella kirjastolla on tapahtumaryhmä ja tapahtumakoordinaattori, joka on apuna niin pääkirjastossa kuin lähikirjastojen tapahtumajärjestelyissä. Tiedottaminen asiakkaille on itsestäänselvyys, mutta omalle henkilökunnalle tiedottaminen unohtuu helpommin. Tässä onkin Anna Szalayn mukaan yksi tapahtumatuotannon haasteista.

Pecha kucha –esittelyt tarjosivat tiiviin paketin tamperelaispalveluista. Näistä yksi oli musa-pelivinkkaus, josta kertoi Mika Mustikkamäki. Mupe on tulosta osallisuuden ja kokemuksellisuuden lisäämisestä. Tarkoituksena on aktivoida vinkkausten osallistujia ja hyödyntää kirjaston aineistoja monipuolisesti. Mupe aloitettiin yläkoululaisten kanssa musiikin kaksoistunneilla. Sisällöissä edetään 30-luvulta 2000-luvulle ja luukutetaan musiikkia heti koululaisten sisääntullessa. GuitarHero on ahkerassa käytössä vinkkauksen aikana, eikä nuoria ole tarvinut erityisesti houkutella osallistumaan. Toimii varmaan muidenkin ryhmien kuin teinien kanssa. Rock on!

Read Full Post »

Lähes live-kuulumisia Muuttuvat tilat ja työnkuvat kirjastossa -tilaisuudesta Tampereella / Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt

Moni on kuullut hämeenlinnalaisten HämeWikistä, siihen liittyvästä Aikakone Eenokista ja Virtuaalipolusta. Hienoja palveluita kaikki! Jokaisessa käyttäjät ja kuntalaiset saavat äänensä halutessaan kuuluville: itselleen tärkeitä paikkoja ja reittejä voi esitellä ja vinkata Virtuaalipolun googlemaps-karttapohjilla, uusia ja vanhoja hämäläisia valokuvia saa julkaista ja kuvailla.

Avainsana TTS-hankkeessa käynnistetyissä palveluissa on käyttäjien kanssa yhdessä tekeminen ja toimiminen. Kartoista kolmasosa on kirjaston, kolmannes yhteistyökumppaneiden ja viimeinen vaan ei vähäisin kolmasosa käyttäjien tuottamia. Karttojen tekemisessä on järjestetty koulutusta ja ohjeita on tallennettu verkkoon.

Virtuaalipolussa on testattu myös älypuhelimella luettavien QR-viivakoodien avulla lisättyä todelllisuutta, mikä ei kuitenkaan vielä ole kovin monia käyttäjiä kiinnostanut. Tämä ehkä onkin vasta tulollaan oleva palvelu.

Mikä parasta, nämä sisällöt jäävät elämään hankekauden jälkeen!

http://www.virtuaalipolku.fi/

Kouvolassa TTS-hankkeen osana avattiin Mediamaja erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien käyttöön. Toiminta käynnistyi vuonna 2009. Se ei kuitenkaan rajoitu vain kirjastotiloihin, vaan Mediamaja on näkynyt myös tapahtumissa ja tilaisuuksissa, joita se on taltioinut hankituilla laitteilla. Käytössä on videokameroita, editointikalustoa sekä muun muassa laitteet siirrettävään äänentoistoon.

Aktiivisia vapaa-ajan kävijöitä ovat olleet musiikinharrastajat, jotka ovat tehneet nauhoituksia ja musiikkivideoita. Nuoret rap-muusikot ovat tilojen ja laitteiden vakikäyttäjiä. Paikallisen rap-possen kanssa suunniteltiin ja järjestettiin myös Jouvola-tapahtuma, mikä olikin onnistunut kokeilu.

Maahanmuuttajien jalkapallokerho on ollut osa toimintaa, samoin erilaiset keskustelukerhot, jotka ovat tuoneet Mediamajaan käyttäjiä. Erillisiä, yksittäisiä tapahtumia tehokkaammin on toiminut pitkäkestoisempi toiminta – huomio, joka on samansuuntainen kuin kokemukset Verkko haltuun -hankkeessa toteutetetuista toiminnoista.

Oppilaitokset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yhdellä luokalla opppilaat saivat äidinkielen tunnilla valita referaatin kirjoittamisen tai videoversion tekemisen välillä. Amk-harjoittelijat ovat vetäneet kursseja lukiolaisille, jotka puolestaan ovat opetuksen osana tuottaneet kirjaston markkinointiin julisteita ja markkinointimateriaalia. Win-win-win -tilanne?

Senioreiden digitarinatyöpajat on käynnistetty tänä syksynä, joten kohderyhmänä eivät ole ainoastaan nuoret!

http://www.mediamajakouvola.blogspot.com/

Read Full Post »

Tiedotustilaisuudet vangeille ja medialle käynnistivät tänään Vaasan kaupunginkirjaston ja Vaasan vankilan yhteistyöhankkeen  Iltasatuja vankilasta kotiin. Koska vastaavaa ei Suomessa ole aikaisemmin toteutettu, kukaan toimijoista ei tiennyt etukäteen mitä odottaa. Tässä vaiheessa voi jo paljastaa, että vankilasta löytyi kiinnostuneita perheellisiä mukaan hankkeeseen.

Vaikka alku hieman yskähteli vankilassa käytännön järjestelyjen osalta, positiivisesti hankkeeseen suhtautuva henkilökunta sai kaiken nopeasti rullaamaan. Kaksi tiedotustilaisuutta tuottivat tulosta ja muutama isä ilmoittautui mukaan jo paikan päällä.Ryhmät on tarkoitus pitää pieninä, jotta dynamiikka toimisi mahdollisimman hyvin ja äänittäminen ennätetään hoitaa ajan kanssa. Osallistujia otetaan ensimmäisiin kahteen ryhmään kolmesta kuuteen. Tarkoitus on koota yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen kurssi.

Potentiaalisten osallistujien suurin epäröinti liittyi itse lukemiseen ja sadun nauhoitukseen: osaa jännitti, pitäisikö äänistys ja harjoittelu tehdä muiden kuullen. Kun selvisi, että isien, isoisien, setien, enojen ja kummisetien cd:lle lukemat sadut saisi nauhoittaa privaateissa oloissa äänitystä hoitavan kirjastolaisen kanssa, opintopiiri ja sen lopputulos houkutteli ihan uudella tavalla.

Jo tiedotustilaisuudessa kuultiin toiveita omalle lapselle luettavista saduista: Prinsessa Ruusunen oli yhden isän itsestäänselvä valinta.

Muun muassa YLE Pohjanmaa uutisoi hankkeen aloittamisesta 17.10.2011:

http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/10/iltasatuja_vankilasta_kotiin_2955719.html

Read Full Post »

Eftersom Tom Weegar från Centrum för Lättläst i Sverige hade tyvärr fått förhinder, presenterade Johanna v.Rutenberg LL-Centret och dess projekt Läsombud i Svenskfinland .

Läsombud har man redan utbildat i Sverige i 20 år . Idag finns det drygt 5 000 läsombud i landet. De flesta är anställda inom omsorgen, men frivilliga kan också bli läsombud-högläsare. (Några folkbibliotek har även verksamhet där läsombuden samarbetar med biblioteket eller på biblioteket.)

Läsombudet agerar som en mellanhand mellan böcker och tidningar och människor som behöver hjälp med läsning. De kan t.ex. hjälpa vid bibbabesök, läsa högt och ordna läsestunder i grupp.

Det finska projektet som pågår 2010-2012 utbildar 40 läsombud på samarbetsparternas boenden och dagliga verksamheter. Ett mål är att läsningen ska finnas med i vardagen, därför har man valt att börja med att utbilda personalen.Kontakten till biblioteken i området är också en viktig del av projektet.

Sist fick vi höra om Lärum-förlaget som fungerar i Vasa. Lärum har öppnat en webbutik där man också kan handla Birgitta Bouchts Katten i Ediths trädgård.

Läsombud i Svenskfinland: http://ll-center.fi/lasombud/

Exempel på läsombudverksamhet i Sverige:

-i Länsbibliotek Jönköping: http://www.f.lanbib.se/2011/03/vad-ar-ett-lasombud/comment-page-1/

- i Skara: http://www.skara.se/toppmeny/omsorgstod/funktionsnedsattning/stodochinsatser/lasombud.4.5529918611ed01627b180002501.html

- i Västmanland: http://www.ltv.se/RegionKultur/Kultur/Lansbibliotek_Vastmanland/VERKSAMHETSOMRADEN/Tillganglighet/Lasombud/

I Sverige väljer man varje år årets bästa lättlästa bibliotek 2011 tog Strängnäs bibliotek guld: http://www.strangnas.se/sv/Nyheter/2011/September/Strangnas-bibliotek-tog-GULD/

 

Read Full Post »

Kuka on selkokielisen kirjallisuuden kohderyhmä? Birgitta Boucht muistutti, kuten Juha Tuomikoski, etteivät lukijat ole yhtenäinen ryhmä silloinkaan, kun puhutaan maahanmuuttajista tai kehitysvammaisista. Kuulijat voivat nauraa, nukahtaa, hämmästellä, esittää kysymyksiä – mutta samanlaisia he eivät ole keskenään, vaikka heitä yhdistäisikin maahanmuuttajuus tai jonkinlainen rajoite.

Löykkiön kirjasto on referoinut Birgitta Bouchtin puheenvuoroa blogissaan:

http://loykkionkirjastossatapahtuu.wordpress.com/2011/10/12/selkokielella-rakkaudesta-kissoista-ja-kirjallisuudesta/20111012-213258.jpg

Lounaan jälkeen päivä jatkuu suomalaisen selkokielen voimahahmon Pertti Rajalan esityksellä, jonka jälkeen LL-Center ja sen Läsombud i Svenskfinland -hanke esittäytyy.

Read Full Post »

Older Posts »

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.