Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Avainsanaan ‘asiakkaat’ liitetyt artikkelit

Nyt se on täällä!

Verkko haltuun! Nätet i besittning! – Näkökulmia verkostoituvaan kirjastoon -artikkelikokoelma on julkaistu. Kokoelman on toimittanut Ari Haasio ja siinä kirjoittavat hankkeen aktiiviset toimijat Turusta ja Vaasasta sekä projektipäälliköt Leena Elenius ja Päivi Jokitalo.

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48321/B63.pdf?sequence=1

Maistiaisiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa ilmestyneen kokoelman sisällysluettelo:

  • Ari Haasio: KIRJASTOJEN VERKOSTOITUMISESTA JA VERKOTTUMISESTA LYHYESTI
  • Leena Elenius: KAIKKI MUKAAN TEKEMISEN VERKOSTOON
  • Tarja Nikander: KIRJASTO JA VOIMAANNUTTAVAT SANAT KUNTOUTUKSESSA : TAPAUSKERTOMUS
  • Päivi Jokitalo: IHMISTEN VERKOSTOT: hankeviestintää ja hyviä käytänteitä
  • Päivi Jokitalo: PROFESSIONAALI KANSSAIHMINEN: etsivän, hakeutuvan ja sosiaalisen toiminnan kirjastotyöhön tuomia muutoksia
  • Ella Mustamo: VERKKO HALLUSSA
  • Terhi Piikkilä & Lena Sågfors: YKSIMIELISESTI KAKSIKIELISESTI – OM TVÅ INFORMATIKER PÅ TVÅ SPRÅK
  • Anna-Maija Koskimies-Hellman: GODNATTSAGOR INIFRÅN
  • Ari Haasio: KIRJASTOAMMATTILAINEN VERKOSSA

Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä toivottaen!

Read Full Post »

Teaserina piakkoin ilmestyvästä Verkko haltuun -hanketta käsittelevästä artikkelikokoelmasta palanen johdantoa – miten tarina jatkuu, sen saat selville, kun luet koko julkaisun!

Verkko haltuun -hankkeessa toimintatavat ja käytetty kehittämisote edellyttivät kirjastoammattilaisilta käsitteellistä pohdintaa. Alusta saakka toimijoita askarrutti se, kuinka hankkeen kohderyhmistä tulisi puhua. Kun palveluita on tarkoitus suunnitella ja kehittää yhdessä osallistujien kanssa, ei mukanaolijoita mielellään kutsu syrjäytymisvaarassa oleviksi. Nimitys ei helposti istu käsitykseen, jonka mukaan kohderyhmät ovat palvelun tarjoajien kanssa vertaisia, oman elämänsä ja palvelutarpeidensa asiantuntijoita. Hankkeen keväisen koulutuskiertueen aikana tunsimme kaikki, että toimintojen esittely vaatii harjoittelua: kuinka kuvailla projektia niin, ettei suhtautuminen vaikuta ylhäältä alaspäin, ammattilaiselta kohteelle suuntautuvalta puheelta. Miten kunnioittaa hanketoimintojen paikallisia osallistujia niin, etteivät he näyttäydy vain ammattilaisten toimien kohteena? Tämän artikkelikokoelman tekstit osaltaan osoittavat, onnistuimmeko asiassa.

[...]

Toimijat kohtasivat kolmivuotisen projektin aikana myös paljon muuta mietittävää kuin käytetyt käsitteet. Hanke, jossa koordinointi ja hallinnointi tapahtuu yhtäällä ja käytännön toteutus toisaalla – tässä tapauksessa viidellä eri paikkakunnalla – vaatii toimivan verkoston. Osallistuvien kirjastojen kannalta positiivista oli, ettei toimintoja käytännössä toteuttavien kirjastoammattilaisten tarvinnut pyörittää taloutta, raportoida tehtyä rahoittajalle ja hoitaa maksatushakemusten valmistelua, vaan tästä huolehdittiin
. Tällainen malli edellyttää selkeää työnjakoa, yhteisymmärrystä toimijoiden kesken sekä tehokkaita viestintäkanavia ja käytäntöjä. Sitä vaati myös hankkeen maantieteellinen hajonta eri puolille Etelä- ja Länsi-Suomea. Hankkeen kaksikielisyys oli vain ja ainoastaan rikkaus. Se oli kuitenkin huomioitava sekä dokumentaatiossa että tiedotuksessa.”

Lisää siis seuraa!

Read Full Post »

SOSIAALISET MEDIAT, VERKOSTOT JA OSALLISTAMINEN KIRJASTOISSA

Linkki webinaarin tallenteeseen:
http://www2.tokem.fi/learnlinc/AKTIIVI/23052012_AKTIIVI_Webinaari.irf

Webinaari 23.5.2012 klo 13 – 15

puheenjohtaja Anne Rongas
puhujat:
- Eija Seppänen, Fountain Park / Sitra
- Jaakko Sannemann, Espoon kaupunginkirjasto

Miten some-sovelluksia voi hyödyntää asiakkaiden osallistamisessa sekä palautteen ja kehittämisehdotusten keräämisessä? Olisiko sosiaalisesta mediasta ammatillisen verkostoitumisen työkaluksi?

Webinaarissa kuullaan, kuinka sosiaalisten medioiden avulla voi osallistaa käyttäjiä ja yleisöä, miten somessa tiedotetaan ja viestitään, kuinka luodaan yhteisyyttä ja rakennetaan verkostoja niin kirjastoalalla kuin yleisemminkin.
Osallistujat voivat esittää puhujille kysymyksiä ja kommentteja chatin kautta.

Eija Seppänen oli mukana Sitran palvelusetelikokeiluhankkeessa, jossa hyödynnettiin sosiaalisia medioita kansalaisten kuulemisessa, toiveiden ja ideoiden keräämisessä. Hankkeessa hyödynnettiin Facebookia, Slidesharea, Vimeota sekä Kunta.tv:tä. Eija työskentelee konsulttina Fountain Parkissa.
- Kansalaiset vaikuttajina palvelusetelihankkeessa. Eija Seppäsen haastattelu Kunta.tv:ssä http://kunta.tv/web/guest?fileId=94847

Jaakko Sannemann on some-käyttäjille tuttu Facebookista, Twitteristä ja monista muista sovelluksista. Hänen ajatuksia herättävät esityksensä Prezissä ja Slidesharessa ovat tutustumisen arvoisia. Jaakko on pedagoginen informaatikko Espoon kaupunginkirjastossa, Entressessä.
- Entressen kirjaston blogi: http://entressenkirjasto.fi/entressenkirjasto/
- Twitter: @Jaakkokeskari

Webinaarin puhetta johtaa ja aiheeseen opastaa kokenut sosiaalisen median asiantuntija ja kouluttaja Anne Rongas, joka on pitkään ollut mukana kehittämässä oppimisen ja opettamisen uusia tapoja ja välineitä. Tällä hetkellä Anne toimii projektisuunnittelijana Suomen eOppimiskeskus ry:ssä. Hän on toiminut some-asiantuntijana mm. Teknologiakeskus Innoparkissa, AVO-hankkeessa ja Otavan opistolla.
- Annen ajatuksiin voi tutustua mm. Opeblogissa: http://opeblogi.blogspot.com/
- Twitter: @arongas

Webinaarin järjestävät Verkko haltuun! ja Aktiivi-hanke

Read Full Post »

SOCIALA MEDIER OCH DELAKTIGHET PÅ BIBLIOTEKEN.
Webinarium 22.5.2012 klo 13-15

Ordförande Jessica Parland-von Essen. Brages Pressarkiv
Andra medverkande:
- Jonas Tana. Biblioteken.fi
- Åke Nygren, Stockholms stadsbibliotek

OBS. Tyvärr har Åke fått förhinder. Ny talare TBA.

Jessica och Jonas kommer att berätta hur man med hjälp av sociala medier kan engagera användare, deltagare och publiken; hur man marknadsför och informerar, berör, skapar gemenskap och bygger nätverk, både i biblioteksbranschen och bland användare.

Jessica inleder workshopen med sina synpunkter och håller i trådarna under det två timmar långa webinariet. Deltagarna får också möjlighet att fråga och kommentera genom en chatfunktion.

Jonas arbetar på Biblioteken.fi som planerare och redaktör för de nationella webbtjänsterna. Han har bl.a. varit med om att arrangera den internationella icke-konferensen Cycling for Libraries som går av stapeln för andra gången i juli 2012. Hans fina bilder från den första turnén finns på flickr.
http://biblioteken.fi
http://www.flickr.com/photos/jonastana/sets/72157626000422181/
Twitter: @bibliotekenfi / @jonastana

Åke jobbar som projektledare på Stockholms stadsbibliotek, vid en enhet som utvecklar bibliotekens digitala tjänster. Stockholms stadsbibliotek deltar i det nationella programmet för digital delaktighet “Digidel 2013” och jobbar mångsidigt med sociala medier. Åke är en känd föreläsare och medverkare i sociala medier, på konferenser och workshops i Sverige och utomlands.
www.akenygren.se
Twitter: @akenyg

Jessica jobbar som arkivchef på Brages Pressarkiv. Hon vet lika mycket om bibliotek, digitalisering och sociala medier som adelsflickornas uppfostran på 1700-talet – ämnet för hennes doktorsavhandling i historia. Hon har gett ut flera böcker och är även en ivrig bloggare.
http://essetter.blogspot.com/
Twitter: @JPvE

Anmäl dig senast den 14.5. på http://www.webropolsurveys.com/S/08B2F3173C2C0A4D.par
Webinariet genomförs med iLinc https://ilinc.tokem.fi/join/btjcw. Deltagarna behöver en Windows- eller Mac-dator med internetanslutning samt mikrofon och högtalare. Vi rekommenderar att du använder ett headset (hörlurar med mikrofon).

Webinariet ordnas av Nätet i besittning! och Aktiivi-projekten

Read Full Post »

Erityisen korvat höröllään on simultaanibloggaaja, kun puhutaan asiakasviestinnästä täällä Aktiivi-hankkeen seminaarissa. Sitä meille selvittää mainio esiintyjä Marja Toivonen. Viestintä ei ole vain asiakkaalle tekijöiltä suunnattua yksinpuhelua, vaan asiakas on mukana tässäkin prosessissa. Just! Kun asiakkaille tuotetaan lisäarvoa, ei voida ensin toimia ja sitten viestiä.

Jos aikuisten oikeesti toimitaan asiakaslähtöisesti, asiakkaat ovat mukana kaikessa, alusta loppuun. Ilman asiakastietoa -  a s i a k k a a l t a  s a a t a v a a – tietoa ei voi suunnitella ja kehittää palveluita. Joitakin toimintoja on järkevä antaa asiakkaan hoidettaviksi. Tärkeää on myös muistaa, että palveluprosessi kokonaisuudessaan vaikuttaa palvelukokemukseen – ei vain lopputulos.

Nyt ollaan myös Kirjasto 2012 -kirjan ytimessä: miten saadaan tietoa kanssakäymisestä asiakkaan kanssa, miten varmistutaan, ettei tämä arvokas asiakastieto jää esimerkiksi vain tiskissä toimivalle henkilökunnalle. Kyselyjä ei tarvi heittää romukoppaan, mutta ne eivät riitä. Pavelua ei kehitetä enää vain passiiviselle asiakkaalle, vaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas on tiedonlähde, mutta voi tarpeen mukaan olla myös kehittämiskumppani.

Tämän päivän aihe  tuotteistaminen tähtää tasalaatuiseen palveluun. Se taas vaatii toteutuakseen asiakkaiden mukanaoloa ja erityisesti siitä saatavaan ja kertyvään tietoon reagointia. Marja puhuu elävän tiedon äärellä olemisesta, tätähän kirjastoissa on tarjolla mielin määrin. Sen hyödyntäminen on oikeasti tärkeää, jotta asiakas saa hyvää palvelua aina, kaikilta, joka toimipisteessä ja tilanteessa. Kehittämistyöhön on otettava mukaan asiakaspalvelussa toimivat! Tiskillä ei tiedetä, mihin tieto syötetään, kehityshankkeissa rakennetaan palautejärjestelmiä ja suunnitellaan lomakkeita, eikä huomata, mistä olemassaolevaa tietämystä voisi jo koota.

Selvittämistä vaativat myös asiakastarpeet, jotka ilmentyvät toiveina, odotuksina ja vaatimuksina. Itse tarpeet ovat tosin usein vaiettuja ja tiedostamattomia. Tämä on kirjastoissa aika tavalla tuttua tiedonhakuun liittyvistä haastatteluista, joissa perimmäinen kysymys on usein kaukana ääneenlausutun takana. Tieto saatavilla olevista palveluista on tärkeää, jotta tietää mitä voi haluta ja luottamuksellinen suhde palvelupaikkaan puolestaan olennaista, jotta aroista asioista uskaltaa kysyä. Tai jotta kehtaa vaikka tunnustaa, että tarvitsee apua lainaus- ja palautusautomaatin käytössä.

Marja muistutti myös siitä, että asiakkuus harvemmin on ihmiselle erityisen merkityksellinen rooli. Jos kysytään, mitä olet, tuskin vastaat olevasti kirjaston asiakas, paikallisen kiinalaisravintolan asiakas tai edes kulmakuppilan kantis. Mummo, kuorolaulun harrastaja tai kirjastoammattilainen ovat rooleja, jotka ovat lähempänä. Asiakkuus on lyhytaikainen rooli, palvelutapahtuma hetkellisempi kuin useimmat arkiset suhteet.

Tulevaisuussuuntautunut asiakastieto on se mitä tarvitaan! Segmentointikin pitäisi perustaa 3-5 vuoden päähän, ei tämän päivän tilanteeseen. Miten saamme tästä kiinni monipuolisesti? Miten löydämme oleelliset asiat ja mahdolliset muutokset asiakkaiden käytöksestä? Ratkaisevan tärkeä kysymys myös kirjastojen vastattavaksi.

Ja sitten kun keräämme tiedon asiakkaista ja olemme sen valtavan keräämämme varannon äärellä, miten siitä rakennetaan yhteistä ymmärrystä? Ja sitten kun asiakastarpeet on käsitetty samoin, miten niihin vastataan? Näistä on keskusteltava. Tilastot ja selvitykset eivät riitä, ellei tietoa tulkita. Yhdessä.

Kun palvelu on onnistuneesti tuotteistettu, asiakas näkee selkeästi palvelun tavoitteet ja hyödyn, hänelät itseltään vaadittavat toimet ja tiedot.  Asiakkaan ei ole tarpeen – ei hänelle ole hyödyksi – nähdä palvelun tuottamisen sisäistä organisointia ja työnjakoa, mutta kylläkin palvelun käyttämiseen liittyvä aikataulu ja prosessin vaiheet. Asiakkaan tulee tietää, mitä palvelulta voi odottaa.

Asiakassegmentoinnissa, kuten jo tänään on todettu – voi perustaa jaottelut asiakkaiden ominaisuuksiin kuten ikään tai ammattiin. Tämä on tuttua kirjastoissakin. Asiakkaan suhden palveluun tai palveluntarjoajaan on toinen mahdollisuus. ikä rooli ja merkitys palvelulla on asiakkaalle, kuinka tärkeä palvelu hänelle on? Kirjaston avainasiakkaat? Entä kirjaston hevijuuserit, satunnaiskäyttäjät, harvakseen tai ei ollenkaan kirjastoissa asioivat? Samankaltaiset jaottelut voisivat päteä mobiilipalveluiden osalta.

Palvelun merkitys voi näyttäytyä eri tavoin sekin. Päivittäiskäyttäjälle palvelu on todennäköisesti oleellinen, mutta myös harvoin käytetty palvelu voi olla kriittinen. Mahdollista on myös jakaa käyttäjät sen perusteella, miten he suhtautuvat innovaatioihin. Erilaista puhetta ja esillepanoa vaativat varmaan e-aineistojen erilaiset asiakassegmentit.

Lopuksi päivän avainsanat kehittämiseen:

vuorovaikutus, avoimuus, ulkopuolelta saatavien ajatusten hyödyntäminen, yhteisen ymmärryksen kehittäminen ja tehokas tiedonvaihto!

Read Full Post »

Who I am: informaatikko Lounais-Suomesta isosta kirjastosta, jossa vastaan ikääntyvien palveluista

My day is monday : Istun työpöydän ääreen, avaan tietokoneen ja vilkaisen nopeasti sähköpostin. Tästä alkaa taas työviikko eläkeviikon jälkeen. Olen siis osa-aikaeläkeläinen ja töissä parillisilla viikoilla. Nyt pitää kääntää aivot eläkkeeltä työasentoon. Noin!

Seuraavaksi siirryn connectpro -kokousohjelmaan ja tarkistan, että yhteyteni toimivat, että muut kokouksen osanottajat kuulevat minut ja minä heidät. Tällä kertaa kaikki toimii hyvin. Käymme läpi kuulumiset meiltä Turusta ja partnereilta Vaasasta ja Seinäjoelta. Puhumme IFLAan osallistumisesta, työpajakiertueesta ja päätämme palaverin napakasti. Minä siirryn käymään läpi luentoani kaunokirjallisuuden esittelymuodoista. Olen lähdössä iltapäiväksi Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja informaatioalan koulutusohjelman opiskelijoiden pariin.

Kipakassa pakkasessa kävelen bussipysäkiltä ICT-taloon. Sen hulppeassa aulassa tapaan koulutusohjelman lehtorin, joka on houkuttanut minut luennoitsijaksi kirjallisuudentuntemus -jaksolle. Lounastamme yhdessä ja kertaamme luennon aiheen ja sisältöä. Luokkahuoneessa odottaa vajaan kahdenkymmenen hengen joukko viime syksynä opintonsa aloittaneita kirjastoammattilaisiksi aikovia. Ensiksi ohjelmassa on opiskelijoiden järjestämä runoraati. Neljä opiskelijaa on valinnut tekstit, eri tyyppisiä runoja: murrerunon, proosarunoa, lastenlyriikkaa jne. He jakavat joukon muutaman hengen ryhmiin, joissa he ohjastavat meidät keskustelemaan teksteistä ja lopuksi annetaan pisteitä. Johdattelijat kertovat myös tiivistetysti runoilijoiden taustasta ja tuotannosta. Keskustelu on vilkasta ja tulkinnat monen näköisiä. Ei ollenkaan hassumpi runoraati näin aloittelijoilta!

Minä astun areenalle ja kerron, että äsken koettu runoraati on sekin oikeastaan näitä kirjaston uusia työmuotoja, joilla nostamme aineistoa esiin, avaamme aineiston sisältöjä. Esittelen omassa osuudessani kirjavinkkausta, lukupiirejä, ääneenlukemista ryhmille, elämyksellisiä kirjastokävelyjä ja kerron myös hakeutuvasta kirjastotyöstä uusien yhteistyökumppanien kanssa.

Puhun painokkaasti siitä mihin suuntaan koen kirjastotyön muun muassa kulkevan. Olemme aina esitelleet aineistoja, mutta ehkä niin, että esittelijä on jäänyt näkymättömiin. Nyt tullaan esiin ja annetaan aineiston esittelylle kasvot, tehdään työtä oma persoona työvälineenä. Syntyy keskustelua siitä, missä määrin on mahdollista ja turvallista panna itsensä peliin.  Keskustelussa nousee esiin tietty suojautuminen anonyymiuteen.

Esittelen kokemuksiani “Lue lounaaksi” -nimisestä avoimesta lukupiiristä, jonka istuntoja pidämme kirjaston viehättävässä lukusalongissa. Tiivistän lukupiirien tavoitteita lukukokemuksen jakamisesta, katveeseen jäävän kirjallisuuden löytämiseen. Joku opiskelija sanoo kuuluvansa “siviilissä” tuttavien muodostamaan lukupiiriin, jossa tutustutaan 1700-luvun historiaan. Hän kysyy onko tieteellisissä kirjastoissa tällaista toimintaa. Vastaan etten tiedä, mutta toteamme yhdessä ettei mikään varmaan estä ehdottamasta sellaisen perustamista. Joku kysyy, onko olemassa musiikinkuuntelupiirejä ja vastaan, että on. Hän ilmoittaa olevansa kiinnostunut lukupiirin sijasta tällaisesta kuuntelupiiristä.

Hiljaisimmin, lähes vakavina opiskelijat kuuntelevat kokemuksiani kirjallisuustuokioista Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen toiminta- palvelukeskus Meri-Karinassa. Esittelen viime syksyn aikana “Lukulampun valossa” -nimisessä hankkeessa toteutettuja kirjallisia keskusteluhetkiä syöpään sairastuneiden sopeutumisvalmennuskursseilla. Ympäristö ja tilanne ovat olleet haastavia, mutta myös hyvin antoisia. Kirjastosta lähdetään siis myös omien seinien ulkopuolelle kirjakassien kanssa.

Esitykseni lopuksi opettaja kysyy opiskelijoiltaan, voisivatko he tai jotkut heistä kuvitella toteuttavansa kirjastossa kuullun kaltaista toimintaa. Näen hymyjä ja vienoja nyökkäyksiä. Yksi nuorista naisista sanoo, että aihe oli hyvin mielenkiintoinen. Näen, että ainakin hänen mieleensä on jäänyt kuplimaan ajatuksia.

Palaan kirjastoon työpöytäni ääreen. Olen väsynyt, olen viettänyt kolme intensiivistä tuntia opiskelijoiden kanssa. Mutta olen myös hyvin onnellinen. He ovat uransa alussa, minä jo siellä loppusuoralla. Toivotan heille onnea ja menestystä valitsemallaan uralla. Hyvä maanantaipäivä!

Read Full Post »

Kuka on asiakas?

Koska olen projektipäällikkönä vasta vajaan viikon ikäinen, olen suhteellisen teoreettisella tasolla Verkko haltuun -ajattelussani. Ennen kuin pääsen käsiksi arkeen, harrastin vähän käsitteellistä pohdintaa. Käytännöllisempää bloggaamista on luvassa, lupaan.

Jotain on tapahtunut niin kirjasto- kuin muidenkin alojen ajattelussa: viime vuosikymmeninä, 2000-luvulle asti puhuttiin laitoskirjastotyöstä, nykyisin puhutaan usein kirjastojen roolista syrjäytymisen ehkäisyssä. Viime vuosina on levinnyt (jälleen) käsite sosiaalinen kirjastotyö, jolla viitataan erityisryhmien kirjastopalveluihin, usein sellaisiin kirjastotyön muotoihin, joita toteutetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Segmentointi on kirjastoissa arkipäivää, mutta sosiaalisen kirjastotyön kohderyhmille on vaikea keksiä yhteistä nimeä. Englanninkielisissä selvityksissä on kartoitettu, kuinka palvellaan käyttäjiä, jotka ovat “disadvantaged”. Ruotsissa kohteena olivat vielä 70-luvulla “de socialt handikappade”. Vähäosaisista ja ongelmaisista puhumisen aika on kuitenkin ohi.

Tarkoitus ei ole asettua asiakasryhmien ylä- eikä edes ulkopuolelle, kun tarpeita pyritään kartoittamaan ja palveluita suunnittelemaan yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa yhteistyössä. Asiakkaita voivat olla vangit, mielenterveyskuntoutujat tai pitkäaikaistyöttömät. Asiakkaat eivät ole ongelma, vaikka heillä erilaisia vaikeuksia ja hidasteita kirjaston ja verkon käytölle ehkä onkin. Onko erityisasiakas hyvä termi? Ovatko kaikki erityisryhmät syrjäytymisvaarassa?

Vaikka 1974 kirjoitetun ruotsalaisen opinnäytteen sanakäänteet kuulostavat arvottavilta ja asenteellisiltakin, tutkielman kirjoittajat pyrkivät samaan kuin Verkko haltuun -hankkeen tekijät: “att prata med människor om deras egna behov”. Palvelujen suunnittelussa tärkeää on saada asiakkaat mukaan, kerätä tietoa heidän toiveistaan ja tarpeistaan joko suoraan asiakkailta itseltään tai heidän kanssaan toimivilta asiantuntijoilta. Asiakas ei ole ongelma.

Sjögren, Torgny, Sällberg, Richard (1974) Om vissa slag av social biblioteksverksamhet: Förslag till nya vägar att arbeta med vissa grupper av socialt handikappade. Specialarbeten från Bibliotekshögskolan 1974-1996. Borås bibliotekshögskola. http://bada.hb.se/handle/2320/7098

Read Full Post »

Seinäjoen koulutuspäivän ohjelma on valmistunut. Ilmoittaudu mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan tulevaisuuden elinvoimaa luovasta kirjastosta, asiakkaiden osallistumisesta ja sosiaalisen kirjastotyön käytännön kokeiluista Turussa ja Vaasassa. Yksi päivän kohokohdista on www.verkkohaltuun.fi -verkkosivuston lanseeraus.

Tervetuloa Kukaan ei oo yksin mitään – ydin on yhteistyössä!- koulutuspäivään

Aika: Keskiviikko 20.4.2011 klo 8.30 – 16.00
Paikka: Seinäjoki-sali, Kampustalo (Keskuskatu 34, Seinäjoki)
Ilmoittautuminen: 13.4.2011 mennessä verkkohaltuun@gmail.com

Koulutuspäivän ohjelma (pdf)

 

Read Full Post »

Ennen varsinaisen IFLA konferenssin alkua oli mahdollisuus tutustua kaupunkiin ja sen kirjastoihin. Göteborgin kaupunginkirjasto on keskeisellä paikalla ja meneillään olevan kulttuuriviikon (Göteborgs kulturkalas) takia se on ollut avoinna kaikille asiakkaille iltamyöhään. Kirjastossa on lastenosaston lisäksi oma osasto nuorille ja myös erityisryhmille. Runsas äänikirjojen ja erityismateriaalien tarjonta sekä kaunokirjallisuuden monikieliset kokoelmat havahduttivat. Suomenkielisen kirjallisuuden kysyntä ja sen myötä myös tarjonta on vuosien kuluessa vähentynyt. Tilalle on tullut muita kieliä kysynnän mukaan (mm. turkki, kiina, kroatia, somali). Kirjaston lainaussäännöt on tarjolla 17:llä kielellä. Se kuvaa kaupungin monikulttuurisuutta. Kapunginkirjasto sijaitsee lähellä IFLAN konferenssipaikkaa, joten se on palvellut jokailtaisena nightspottina konferenssivieraille.

Poikkesin myös keskusta-alueen ulkopuolelle. Pieni ja viehättävä Guldhedenin kirjasto on 1950-luvulla rakennetun asuinalueen keskusaukion kyljessä. Kirjasto on remontoitu hiljattain ja silloin uudistettiin mm. lastenosasto.  Lastenosasto on kirjaston toisessa kerroksessa ja sinne oli kieltämättä hankala kulkea, mutta tila oli viihtyisä ja värikäs.  Asiakkat lueskelivat lähinnä lehtiä ja selailivat hyllyjä. Terveysaiheiselle kirjallisuudelle oma erityinen hylly, hälsohylla. Kirjojen lisäksi tarjolla oli terveysjärjestöjen esitteitä ja materiaalia.

Göteborgin yliopiston kirjastolla on useita kirjastoja ympäri kaupunkia. Vierailin kahdessa kirjastossa. Centralbiblioteket tarjoaa humanististen alojen ja yhteiskuntatieteiden aineistot. Kurssikirjoja ja sanomalehtikokoelma löytyvät Kurs- och tidningsbiblioteketistä. Molemmissa kirjastoissa vahvistui se tosiasia, että kirjaston palvelu on entistä enemmän asiantuntijapalvelua ja verkkopalvelua. Lisäksi kirjastoissa oli erilaisia luku- ja työskentelytiloja sekä rauhalliseen yksintyöskentelyyn että ryhmien tarpeisiin. Sama tunne tuli myös Chalmersin tekniska högskolanin kirjastossa. Kirjastossa ei ole oikein mitään, ellei siellä ole ihmisiä!  Asiakkaat ja heitä auttavat asiantuntijat nostavat myös aineistot näkyville kuin “kissan pöydälle”. Miten tärkeää on, että ihmiset, asiakkaat ja työntekijät näkyvät ja luovat vuorovaikutuksen myös verkossa!

Kävelyä kertyi parina päivänä lähes askelmittarin mukaan lähes 40 kilometriä. Onnistuin välttämään ratikoita ja busseja hyvin. Sää suosi ja tuli siinä pari lisälenkkiä, kun kartta oli laukussa eikä kädessä.

Read Full Post »

Kirjastot tanssivat kaikkien kanssa! Seinäjoen koulutuspäivään oli kokoontunut puolensataa innokasta kuulijaa. Päivän avasi Anneli Ketonen Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Hän muistutti kuulijoita kirjastopalvelujen tasa-arvoisuudesta, saavutettavuudesta ja avoimuudesta. Professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta toi aluetieteilijän puheenvuoron tietoyhteiskuntakehitykseen. Tehokkuutta edellyttävä toimintojen  trimmaaminen ja virtaviivaistaminen tuntuu ulottuvan kaikille elämän alueille, myös sivistyspalveluihin ja kulttuuriin. Tätä kehitystä Katajamäki pitää huolestuttavana.

Päivän muut puheenvuorot käsittelivät kirjastojen roolia hyvinvoinnin edistäjinä, kirjastojen ja muiden toimijoiden välisiä erilaisia yhteistyömuotoja, uusia kirjastotiloja, mediakasvatusta, tarinateatteria ja kirjavinkkausta muistojen herättäjänä. Monipuolisten esitysten perusteella voi todeta, että kirjastot todellakin tanssivat kaikkien kanssa, etsivät aktiivisesti yhteistyökumppaneita ja kehittävät heidän kanssaan palveluja paremmiksi.

Koulutuspäivä oli jatkoa Seinäjoen kaupunginkirjaston useana vuotena järjestämälle  “Ilman kirjoja olisin tullut hulluksi” -koulutuspäiville. Tänä vuonna päivän järjestelyissä olivat mukana Pohjanmaan ELY-keskus ja Verkko haltuun! Nätet i besittning! -projekti.

Lue juttu Ilkasta.

Read Full Post »

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.