Maanantaina kasvokkain opiskelijoiden kanssa

Who I am: informaatikko Lounais-Suomesta isosta kirjastosta, jossa vastaan ikääntyvien palveluista

My day is monday : Istun työpöydän ääreen, avaan tietokoneen ja vilkaisen nopeasti sähköpostin. Tästä alkaa taas työviikko eläkeviikon jälkeen. Olen siis osa-aikaeläkeläinen ja töissä parillisilla viikoilla. Nyt pitää kääntää aivot eläkkeeltä työasentoon. Noin!

Seuraavaksi siirryn connectpro -kokousohjelmaan ja tarkistan, että yhteyteni toimivat, että muut kokouksen osanottajat kuulevat minut ja minä heidät. Tällä kertaa kaikki toimii hyvin. Käymme läpi kuulumiset meiltä Turusta ja partnereilta Vaasasta ja Seinäjoelta. Puhumme IFLAan osallistumisesta, työpajakiertueesta ja päätämme palaverin napakasti. Minä siirryn käymään läpi luentoani kaunokirjallisuuden esittelymuodoista. Olen lähdössä iltapäiväksi Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja informaatioalan koulutusohjelman opiskelijoiden pariin.

Kipakassa pakkasessa kävelen bussipysäkiltä ICT-taloon. Sen hulppeassa aulassa tapaan koulutusohjelman lehtorin, joka on houkuttanut minut luennoitsijaksi kirjallisuudentuntemus -jaksolle. Lounastamme yhdessä ja kertaamme luennon aiheen ja sisältöä. Luokkahuoneessa odottaa vajaan kahdenkymmenen hengen joukko viime syksynä opintonsa aloittaneita kirjastoammattilaisiksi aikovia. Ensiksi ohjelmassa on opiskelijoiden järjestämä runoraati. Neljä opiskelijaa on valinnut tekstit, eri tyyppisiä runoja: murrerunon, proosarunoa, lastenlyriikkaa jne. He jakavat joukon muutaman hengen ryhmiin, joissa he ohjastavat meidät keskustelemaan teksteistä ja lopuksi annetaan pisteitä. Johdattelijat kertovat myös tiivistetysti runoilijoiden taustasta ja tuotannosta. Keskustelu on vilkasta ja tulkinnat monen näköisiä. Ei ollenkaan hassumpi runoraati näin aloittelijoilta!

Minä astun areenalle ja kerron, että äsken koettu runoraati on sekin oikeastaan näitä kirjaston uusia työmuotoja, joilla nostamme aineistoa esiin, avaamme aineiston sisältöjä. Esittelen omassa osuudessani kirjavinkkausta, lukupiirejä, ääneenlukemista ryhmille, elämyksellisiä kirjastokävelyjä ja kerron myös hakeutuvasta kirjastotyöstä uusien yhteistyökumppanien kanssa.

Puhun painokkaasti siitä mihin suuntaan koen kirjastotyön muun muassa kulkevan. Olemme aina esitelleet aineistoja, mutta ehkä niin, että esittelijä on jäänyt näkymättömiin. Nyt tullaan esiin ja annetaan aineiston esittelylle kasvot, tehdään työtä oma persoona työvälineenä. Syntyy keskustelua siitä, missä määrin on mahdollista ja turvallista panna itsensä peliin.  Keskustelussa nousee esiin tietty suojautuminen anonyymiuteen.

Esittelen kokemuksiani “Lue lounaaksi” -nimisestä avoimesta lukupiiristä, jonka istuntoja pidämme kirjaston viehättävässä lukusalongissa. Tiivistän lukupiirien tavoitteita lukukokemuksen jakamisesta, katveeseen jäävän kirjallisuuden löytämiseen. Joku opiskelija sanoo kuuluvansa “siviilissä” tuttavien muodostamaan lukupiiriin, jossa tutustutaan 1700-luvun historiaan. Hän kysyy onko tieteellisissä kirjastoissa tällaista toimintaa. Vastaan etten tiedä, mutta toteamme yhdessä ettei mikään varmaan estä ehdottamasta sellaisen perustamista. Joku kysyy, onko olemassa musiikinkuuntelupiirejä ja vastaan, että on. Hän ilmoittaa olevansa kiinnostunut lukupiirin sijasta tällaisesta kuuntelupiiristä.

Hiljaisimmin, lähes vakavina opiskelijat kuuntelevat kokemuksiani kirjallisuustuokioista Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen toiminta- palvelukeskus Meri-Karinassa. Esittelen viime syksyn aikana “Lukulampun valossa” -nimisessä hankkeessa toteutettuja kirjallisia keskusteluhetkiä syöpään sairastuneiden sopeutumisvalmennuskursseilla. Ympäristö ja tilanne ovat olleet haastavia, mutta myös hyvin antoisia. Kirjastosta lähdetään siis myös omien seinien ulkopuolelle kirjakassien kanssa.

Esitykseni lopuksi opettaja kysyy opiskelijoiltaan, voisivatko he tai jotkut heistä kuvitella toteuttavansa kirjastossa kuullun kaltaista toimintaa. Näen hymyjä ja vienoja nyökkäyksiä. Yksi nuorista naisista sanoo, että aihe oli hyvin mielenkiintoinen. Näen, että ainakin hänen mieleensä on jäänyt kuplimaan ajatuksia.

Palaan kirjastoon työpöytäni ääreen. Olen väsynyt, olen viettänyt kolme intensiivistä tuntia opiskelijoiden kanssa. Mutta olen myös hyvin onnellinen. He ovat uransa alussa, minä jo siellä loppusuoralla. Toivotan heille onnea ja menestystä valitsemallaan uralla. Hyvä maanantaipäivä!

Read Full Post »

Esimerkkejä Englannista

Projektihenkilö jatkaa kirjoituspöytätyötään:

Törmäsin tänään dokumenttiin, jossa on hakeutuvaa / etsivää / sosiaalista kirjastotyötä tekeville vinkkejä niin erilaisista yhteistyötahoista kuin toimintamuodoistakin.

Iso-Britannian Museums, Libraries and Archives Council (MLA) ja Big Lottery (BIG) teettivät viime vuonna arvioinnin laajasta yhteisöllisestä kirjasto-ohjelmasta (Communities Library Progamme). Arviointiraportti ilmestyi helmikuussa 2011. Ohjelmaan on sijoitettu £80 miljoonaa ja sitä hallinnoi Big Lottery Fund, arpajaissäätiö siis. Ohjelmaan osallistuu 58 kirjastolaitosta, jotka kehittävät kaikkiaan 77 kirjaston tiloja ja toimintaa.

Rahoituksen edellytyksenä on ollut, että kirjastot osallistavat oman yhteisönsä toimijoita kirjastojen ja niiden palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Jokaiselta kirjastolta edellytettiin tähän liittyvän suunnitelman tekemistä (Community Engagement Plan).

Raportin perusteella kirjastot ovat lähestyneet monenlaisia toimijoita (kunnallisia, kolmannen sektorin, yksittäisiä käyttäjiä) ja käynnistäneet erilaisia ja erikokoisia osahankkeita. Monessa kirjastossa on tarjottu IT-opastusta, joskus senioreille, joskus työttömille. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä palveluita on myös kehitetty: luentoja ja neuvontaa kirjaston tiloissa, erilaisten liikuntamuotojen testausta, painonhallintaryhmiä ja esim. tupakoinnin lopettamista tukevia ryhmiä. Lääkärit ovat ohjanneet mielenterveyskuntoutujia lukupiireihin ja turvapaikan hakijoille ja pakolaisena maahan tulleille  järjestettiin myös omia lukupiirejä. LHBT (lesbo, homo, bi, trans) -asiakkaille on samoin järjestetty omia lukuryhmiä.

Kirjaston lähiyhteistön mukaan ottaminen suunnitteluun ja toimintaan oli merkittävä osa koko ohjelmaa. Monessa kirjastossa yhteistyökumppaneista valikoitui vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka toteuttavat uusia palveluja ja toimintamuotoja yhdessä kirjaston kanssa.

Raportissa on myös mielenkiintoisia esimerkkejä vaikuttavuuden arvioinnista – ja jopa euromääräisestä mittaamisesta social return on investment (SROI) –arvioinnin avulla. Hankkeiden osalta on laskettu panos-tuotoshintoja ja hankkeen vaikutusten arvo arvioitu myös punnissa. Panosta ovat henkilökunnan työaika ja sen hinta, tilat jne. Vaikutuksia on arvioitu mm. mielenterveysongelmista kärsivien lukupiirissä seuraavasti:

“(…) on the assumption that participation in the group resulted in 1 person not attending Cognitive Behavioural Therapy (CBT), the cost saved would be £67 per week. Grossing up to an annualised value (assuming the Group could operate for 50 weeks a year), that would equate to £3,350. On the assumption that participation in the group resulted in 1 person not having to access a Mental Health Social Worker, the cost saved would be £45 per week. Grossing up to an annualised value (assuming the Group could operate for 50 weeks a year), that would equate to £2,250.” Community engagement in public libraries: an evaluation update of the Big Lottery Fund’s Community Libraries Programme (2011) MLA, Big Lottery Fund. research.mla.gov.uk/evidence/download-publication.php?id=1698

Raportissa käsitellään myös henkilökunnan osuutta ja heidän osallistamisensa tärkeyttä. Muutamissa kirjastoissa koulutettiin henkilökuntaa esim. erityisasiakkaiden kohtaamisessa. Toisissa kirjastoissa taas hankkeiden ulkopuolinen henkilökunta vastusti suunnitelmista seuraavia muutoksia, koska he eivät olleet suunnitteluvaiheessa uusien palveluiden ja yhteistyötahojen kanssa tekemisissä. Yhtä tärkeää kuin asiakkaiden osallistaminen on siis koko kirjaston kaikkien ammattilaisten briiffaaminen ja saaminen mukaan. Kaikkien on tiedettävä, mistä uudentyyppisessä toiminnassa on kyse ja mitkä sen perustelut ovat. Jokaisen on tunnettava olevansa osa kirjaston yhteisöllistä ja asiakkaita osallistavaa toimintaa.

Community engagement in public libraries: an evaluation update of the Big Lottery Fund’s Community Libraries Programme (2011) MLA, Big Lottery Fund. research.mla.gov.uk/evidence/download-publication.php?id=1698

Read Full Post »

Kirjastoalan opiskelijat mukana projektissa – case verkkopalveluanalyysi

Kolme kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijaa toteutti projektiopintoinaan verkkopalveluanalyysin, jossa he kävivät läpi kirjastojen, järjestöjen, sosiaalialan toimijoiden ja seurakuntien verkkosivustoja. Tarkastelussa käytettiin mm. seuraavia kriteereitä: sivuston löydettävyys, navigoinnin helppous, sisällön ajantasaisuus, sosiaalisen median hyödyntäminen, ulkonäön houkutteluvuus ja palvelun monikielisyys.

Opiskelijat raportoivat analyysinsä tuloksista projektin yhteispalaverissa joulukuun alussa. Keskeisimpänä tuloksena opiskelijat totesivat, että sivustojen taso vaihteli todella paljon. Yleisenä vahvuutena he pitivät sivustojen asiasisältöä, ajantasaisuutta ja löydettävyyttä. Sosiaalisen median käyttö on tässä tarkastetujen sivujen osalta kovin vähäistä. Hienoa on, että kirjastot ovat kunnostautuneet tässä haasteessa ja käyttävät sosiaalista mediaa eniten.

Tarkastelun mukaan järjestöt nojaavat eniten  kohderyhmäajatteluun. Heillä lieneekin selkein kuva asiakkaistaan ja heidän tarpeistaan. Seurakunnat ovat huomioineet audiovisuaalisen tarjonnan mahdollisuuksia eniten. Kunnallisten sosiaalipalvelujen verkkosivujen näkyvyys, tarjonta ja sisältö kaipaisivat eniten kehitystä. Niiden ja myös kirjastojen verkkosivutoteutusten haasteena on usein se, että ne ovat organisaatioina sidottuja kunnan tai kaupungin sivurakenteeseen ja -toteutukseen, jolloin kovin suurta käyttäjälähtöisyyttä tai muuta räätälöintiä ei ole mahdollista toteuttaa. Itsenäinen sivujen toteutus ja ylläpito lisäisivät joustavuutta ja ideoiden toteutusmahdollisuuksia.

Kova urakka

Opiskelijat kertoivat, että yli 50 verkkosivuston analysointi ja arviointi oli kova urakka. Sivujen analysointi oli tapahtunut käyttäjälähtöisesti ja ensikertalaisen kokemusta tavoitellen. Tämä oli ollut vaikeaa, koska opiskelijat ovat verkon käyttäjinä kokeneita ja osaavat siten tunnistaa sivustoista erilaisia rakenteita ja otsikkoratkaisuja. Analysointi ja arviointi ei ollut yksinkertainen urakka, vaikka niin saattoi aluksi kuvitella.
- Monista asioista piti vääntää eli keskustella ja perustella oikein kunnolla ryhmän kesken. Tämä oli vain hyvä. Siinä oppi perustelemaan mielipiteensä ja saattoi se oma näkemys vähän muuttuakin, opiskelijat muistelivat analysointivaihetta.

Tarkastelu toteutettiin keväällä 2010 ja raportoitiin syksyllä 2010. Aikaväli oli sen verran pitkä, että moni sivusto oli ehtinyt muuttua selvästi. Toivottavasti parempaan ja käyttäjälähtöisempään suuntaan koko ajan. Tarkemman raportin opiskelijat ovat luovuttaneet projektin käyttöön.

————————————-

Lisää aiheesta löytyy mm. Kuntien verkkoviestintäohjeesta. Ohjeessa on tietoa myös verkkoviestinnän sisältölähtöisestä arvioinnista (VESLA).

Read Full Post »

Projektin Livinglab-idea esillä SeAMKin verkkolehdessä

Projektin kotikonnuilla Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on LivingLab-kehittämis- ja kokeilutoimintaa sovellettu eri aloille. Myös opiskelijat saavat käsityksen käyttäjä- tai asiakaslähtöisestä tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä.  Kirjastopalveluiden kehittämisessä LivingLab-ideaa voi soveltaa monella tavalla. Käyttäjäraadit ja asiakaskyselyt ovat yksiä tapoja lisätä palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja sen kautta käyttöä. Aitojen tilanteiden hyödyntäminen kehittämistoiminnassa vaatii suunnittelua, yhteistyökumppaneita ja toimivia itsearvioinnin työvälineitä. Verkko haltuun! -projektissa asiakkaiden tavoittamisessa ja aktivoimisessa tarvitaan verkostojen tukea ja asiantuntemusta. Kysy, kuuntele, arvosta, toteuta, kokeile ja arvioi -prosessi on sisäänrakennettu ideoiden toteutukseen ja testaukseen.

Lue lisää SeProsta.

Read Full Post »

Palveluiden käyttäjät mukaan kehittämiseen – fokusryhmä työmenetelmänä

Verkko haltuun! Nätet i besittining! – ja Valtaväylä -projektit järjestivät koulutusiltapäivän projektiensa toimijoille ja sidosryhmilleen. Mukana oli sosiaalialan, työvoimapalvelujen, kirjastojen ja mm. maakuntaliiton asiantuntoita. Päivän aluksi Valtaväylän projektikoordinaattori Päivi Krook ja projektipäällikkö Leena Elenius Verkko haltuun! -projektista kertoivat projektiensa ydinkuulumiset ja esittelivät ajatuksiaan asiakaslähtöisyydestä, kokemusasiantuntijuudesta ja kehittämistoiminnan tavoitteista omissa projekteissaan. 

Iltapäivän kouluttajana toiminut yliopettaja Timo Toikko (SeAMK Sosiaali- ja terveysala) avasi kuulijoille asiakaslähtöisyyden, kokemustiedon ja osallistumisen käsitteitä. Toikko esitteli mm. osallisuuden neljä tasoa:

• asiakkaiden maailman ymmärtäminen
• asiakkaiden kuuleminen
• asiakkaat osallistujina
• asiakkaat päämiehinä

Osallistumisen muotoja  ovat mm. konsultaatio (asiakkaan /ei-asiakkaan kokemukset otetaan huomioon), asiakkaan osallistuminen (tasavertainen partneri), informoiva rooli (tiedon jakaminen, “puskaradio”) ja empowerment (asiakas mukana päätöksenteossa). Nämä tasot ovat osittain sovellettavissa myös kirjastotyöhön, mutta Timo Toikko korosti, että erilaisissa organisaatioissa ovat erilaiset asiat mahdollisia. Myös kehittämistyön tavoite vaikuttaa osallistumisen muotoihin ja rooleihin.

Iltapäivän aikana saimme konkreettista tietoa fokusryhmistä. Niiden käytöstä kirjastojen kehittämistoiminnassa ei ole vielä laajaa kokemusta, mutta ainakin sosiaalialalla ne ovat tuttu tiedonhankintamenetelmä. Fokusryhmiin verrattavia ryhmäkeskusteluja on käytössä kirjastoissa (nuorten ryhmät, seniorit). Fokusryhmän etuna on sen joustavuus. Sitä voi käyttää eri tasoisesti ja -muotoisesti. Se toimii pienten ryhmien (esim. asiakasryhmien) kohdalla, jolloin syntyy parhaiten keskustelua ja ryhmän vetäjä saa kiinni tarvitsemastaan tiedosta. On tärkeää, että kokoontumisessa on riittävästi aikaa, sillä aiheeseen virittäytymineen kestää aina jonkin verran. Tärkeää on myös, että keskustelutilanne on riittävän väljä, se vahvistaa avoimuutta.

Käytännön vinkkeinä itse fokusryhmän vetämiseen Toikko neuvoi, että  ryhmässä on hyvä olla kaksi vetäjää. Toinen huolehtii keskustelusta ja sen etemisestä, toinen tekee muistiinpanoja  ja valvoo ajankäyttöä. Monesti nauhoittaminen on paikallaan. Ryhmän tapaamisesta tehdään kunnollinen muistio (4-5 liuskaa).

Projektimme kannalta iltapäivän anti oli menetelmällinen ja kannusti verkostomaiseen työskentelyyn. Kokemusasiantuntijuuden lisäksi myös sosiaalialalla käytettävän palveluohjauksen ideaa ja työmalleja on syytä tarkastella kirjaston näkökulmasta. Voisiko niistä löytyä uusia ideoita ja sovellettavia malleja kirjastojen puolelle?

Luettavaa:

Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Käyttäjä- ja toimijalähtöinen kehittäminen. Osaaja.net 2/2009.

Toikko, T. Asiakkaiden osallistuminen palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen.

Toikko, T. Toimijalähtöinen kehittäminen.

Read Full Post »

Aktiivisia ostoksia

Verkko haltuun! Nätet i besittning! -hanke kävi Torniossa torikauppaa ja osti myös muutaman kiinnostavan käytännön. Torniossa käytetty työpajamenetelmä oli tehokas ja hauska. Aktiivi-verkoston projektien edustajat esittelivät toripisteessään hankkeidensa ideoita, kiinnostavia ja lupaavia käytäntöjä. Osa käytännöistä oli varmasti myös jo hyviä luonteeltaaan. Mekin, Tarjat ja minä, päädyimme ostamaan kolme käytäntöä:

1) Online-seminaarien ja -kokousten käyttövinkit (AVO & Aktiivi) -> verkkokokousjärjestelmien vertailua ja ohjeita, miten verkkoseminaareissa ja -kokouksissa tulee eri rooleissa toimia. Lue raportti (pdf). Seuraa raportin julkistamisseminaaria verkossa.

2) Maahanmuuttajien / erityisryhmien itseilmaisu (OpenZone) -> ääni ja tarina hiljaisille kuvan tai tekstin keinoin

3) Suunnitteluwikin käyttö koulutusten suunnittelussa (AVO) -> wiki projektiryhmän suunnittelun avoimeksi tilaksi

Hyvien käytänteiden kehittely oman hankkeen tarpeisiin ja edelleen niiden käyttöönotto tapahtuu vuoden aikana. Tällaisen lupauksen teimme.

Oman hankkeemme tuotokset olivat vielä ideatasolla: a) yhdessä tekeminen ja vertaisena toimiminen, b) asiakaslähtöisyyden käsitteen avaaminen ja laajentaminen (osallistava näkökulma), c) kohtaamistaitojen osaaminen ja niiden kehittäminen. Nähin kysymys- ja ajatusasetelmiin saimme oivallisia kommentteja ja täydennyksiä.

Omasta puolestani kommentoin työmenetelmää, että kaksi työvuoroa torikauppiaana oli aika raskas kokemus. Välillä olisi ollut mielekästä käydä ostoksilla. Hankkeemme on sillä tavalla alussa, että ostettavaa on enemmän kuin myytävää. Menetelmä oli kuitenkin antoisa ja tulen varmasti soveltamaan sitä jossakin tilanteessa.

Read Full Post »