Mitä tapahtuu todella : Library Day in the Life lähestyy

Maanantaina se alkaa: kirjastoalan puolivuosittainen Library Day in the Life -viikko,  joka tosin nimestään huolimatta on venynyt yhdestä seitsenpäiväiseksi.  Viikko on toistaiseksi vahvasti anglo-amerikkalainen, mutta tähän asiaintilaan on tulossa muutoksia usealta taholta.

Tunnetko sinä viereisen huoneen, naapurikunnan kirjaston, saati sitten tyystin eri kirjastosektorin arkista työpäivää? Ellet työskentele pienessä yksikössä, erityisen tiiviissä yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa, veikkaan, ettet erityisen hyvin.

Nyt on mahdollisuus avautua oman työpäiväsi sisällöistä niin kollegoille kuin käyttäjillekin. Alun perin päivän tarkoitus on ollut raottaa kirjastotyön mustaa laatikkoa asiakkaille, mutta alan sisäiseksi vuoropuheluksi muodostunut kampanja on sellaisenakin arvokas. Tämä tieto tuskin lisää tuskaa, vaan keskinäistä ymmärrystä.

Mukaan pääset näin: suuntaa Library Day in the Life Project -saitille:

1. Rekisteröidy PB works -käyttäjäksi (eikä maksa mitään!)
2. Lisää omat tietosi ensimmäiselle vapaalle riville em sivulla sijaitsevaan taulukkoon:
   1. Nimi
   2. Työtehtävä / -nimike
   3. Kirjaston / työpaikan nimi
   4. Kirjastosektori: yleinen, koulu-, tieteellinen, yritys- jne.
   5. Maa
   6. (Osavaltio)/kaupunki
   7. Linkki blogiisi, Twitter-käyttäjänimi, Flickr- ja/tai YouTube-tili
   8. Tallenna
3. Siitä vaan kuvailemaan arkeasi!
4. Bloggaajille: aloita jokainen postaus kertomalla, miksi kuvailet työpäivääsi ja lisää linkki Library Day in the Life -wikiin. Muista kertoa työtehtäväsi sekä minkälaisessa kirjastossa työskentelet.
5. Lisää kirjoituksiisi tägi #libday8
6. Lisää ensimmäisen postauksesi jälkeen sen suora linkki tietoihisi Library Day in the Life -sivulla.
7. Lisää Flickr-kuvasi tai videosi Flickr-ryhmään ja/tai liity Facebook-sivulle.

Jos et halua käydä edellämainittua proseduuria läpi, voit toki twiitata ja blogata myös ilmoittautumatta. Silloinkin kannattaa merkitä postaukset ja twiitata käyttämällä viikon hashtägiä  #libday8 .

Verkko haltuun -hankkeen blogissa kirjoittaa ensi viikon ajan joka päivä  joku hankkeen toimijoista, suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Blogi tarjoaa siis kurkistuksen hankkeen hallinnoinnin arkeen ja osatoimijoiden käytännön työhön.

Muita suomalaisia Library Day in the Life -bloggaajia ja -twiittaajia ovat Löykkiön kirjasto vierailijoineen sekä projektihenkilö Mace.

Avaudu sinäkin!

Kirjastotyöllä on monet kasvot (ja jalat)

Read Full Post »

Verkko haltuun! kouluttaa keväällä 2012

Erinomaisen uuden vuoden toivotukset tarjoillaan tänä vuonna koulutusuutisten muodossa: Verkko haltuun -hanke järjestää nimittäin monenmuotoista, kaksikielistä koulutusta kirjastoille kevään 2012 aikana.

Verkko haltuun! -hankkeen projektipäällikkö ja projektisuunnittelija toivottavat mainiota uutta vuotta!

Työpajoja ryhmien ohjaamisesta

Tarjolla on kahdeksan suomen- ja kolme ruotsinkielistä työpajaa kahdeksalla paikkakunnalla maalis-huhtikuun aikana. Tilaisuudet järjestetään projektin, Manner-Suomen ESR-alueen ELY-keskusten ja osallistuvien maakuntakirjastojen yhteistyönä.

Työpajakoulutusten tavoitteena on rohkaista osallistujia esiintymään sekä tarjota opastusta ja valmiuksia ryhmien kanssa toimimiseen ja niiden ohjaamiseen. Tarkoituksena on huomioida erityisesti hankkeen kohderyhmät: eri tavoin syrjäytymisvaarassa olevat asiakasryhmät kuten esimerkiksi oppimis- ja lukuesteiset, pitkäaikaistyöttömät ja mielenterveyskuntoutujat.

Hyvien käytänteiden ja käytännön kokemusten jakamista

Työpajoissa kuullaan myös Verkko haltuun -hankkeen osatoteuttajakirjastojen käytännön kokemuksia Turusta ja Vaasasta. Niistä kertovat hankkeessa alusta saakka mukana olleet pedagogiset informaatikot Lena Sårgfors ja Terhi Piikkilä Vaasan kaupunginkirjastosta sekä pedagoginen informaatikko Ella Mustamo ja informaatikko Tarja Nikander Turun kaupunginkirjastosta, joista ainakin yksi on mukana kussakin työpajassa. Hanketta ja tätä blogia seuranneille nimet ovat varmasti tuttuja!

Työpajojen kouluttajana toimii Jutta Laino Ohjaamosta. http://www.ohjaamoon.fi/

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan vielä tammikuun aikana. Tilaisuudet alkavat paikkakunnasta ja kulkuyhteyksistä riippuen n. klo 9 ja jatkuvat n. klo 16 saakka. Kuhunkin työpajaan otetaan max. 30 osallistujaa. Työpajat ovat osallistujille ilmaisia. 

Vaikka tarkkaa aikataulua ja sisältöä ei vielä ole tarjolla, päivämäärät voitte kuitenkin jo pistää kalenteriinne, koska niistä on sovittu kouluttajien, maakuntakirjastojen ja ELYjen kanssa:

• Lahti    7.3.
• Rovaniemi    12.3.
• Turku    19.3.
• Åbo    20.3.
• Pori    30.3.
• Porvoo    3.4.
• Borgå    4.4.
• Tampere    12.4
• Oulu    20.4.
• Vaasa    24.4.
• Vasa    25.4.

Verkkomaailmaa ja vankilayhteistyötä

Huhti-toukokuussa on luvassa myös Kirjastot ja tekijänoikeudet verkkomaailmassa -seminaari sekä hakeutuvaan kirjastotoimintaan keskittyvä, erityisesti kirjaston ja vankilan yhteistyötä käsittelevä seminaari, jonka järjestelyissä Vaasan kaupunginkirjastolla on merkittävä rooli.

Vaasan Iltasatuja vankilasta kotiin -hankkeen ensimmäinen opintopiiri järjestettiin syksyn 2011 aikana ja kokemukset toiminnasta ovat positiivisia. Niistä kuullaan niin työpajoissa kuin myöhemmin keväällä järjestettävässä tilaisuudessa.

Kevään aikana, todennäköisesti toukokuun alkupuolella, toteutetaan myös kolme 2-4 tunnin verkkokoulutusta sosiaalisen median hyödyntämisestä. Kaksi näistä järjestetään suomenkielisinä, yksi ruotsiksi.

Kaikkien tilaisuuksien tarkempi ohjelma ja muut tiedot julkaistaan myöhemmin tässä blogissa ja Kirjastot.fi -sivuilla. Myös ELY-keskusten kirjastoasioista vastaavat tarkastajat ja maakuntakirjastot tiedottavat koulutuksista alueensa kirjastoille.

Lisäksi projektinjohtaja Ari Haasio kouluttaa verkkotiedonhaussa kuudella paikkakunnalla helmi-toukokuussa. Näiden tilaisuuksien tiedotus hoidetaan ko. maakuntakirjastoista käsin. Kirjastot ovat Jyväskylä (9.5), Lahti (22.3), Lappeenranta (24.2), Oulu (11.5.), Pori (16.2).
Lisätietoja on siis luvassa monella kanavalla! Tapaamisiin kevään kuluessa!

Read Full Post »

Projektista luennoimassa Turun amk:ssa

Allekirjoittanut ja kollega Susanna Kolehmainen oli kutsuttu Turun ammattikorkeakoululle pitämään luentoa k&i -alan opiskelijoille koulutusohjelman “Hakeutuva kirjastopalvelu” -opintojaksolle joulukuun 10. päivänä. Lähestyimme aihetta “Verkko haltuun!” ja “Open Zone” -projektien kokemusten kautta.

Otsikoimme esityksemme “Hakeutuva ja hakeva kirjastopalvelu”. Määrittelimme hakevan kirjastopalvelun palveluksi, jonka tarkoituksena on löytää, tuoda kirjastoon ja innostaa kirjaston käyttöön sellaisia vaikeasti saavutettavia ryhmiä, jotka eivät ole osallistuneet toimintaan erilaisista esteistä johtuen. Esimerkkeinä tällaisista ryhmistä käytimme omaishoitajia ja maahanmuuttajanaisia.

Kerroimme, että projektien yhteisiä tavoitteita ovat: syrjäytymisen ehkäiseminen, toiminnan kehittäminen asiakasta kuunnellen (kokemusasiantuntijuus), kirjastoammattilaisten osaamisen kehittäminen ja kirjaston kynnyksen edelleen madaltaminen näille erityisryhmille. Korostimme yhteistyökumppanien kartoittamisen ja yhteyksien luomisen tarpeellisuutta, koska nämä ovat hakevan kirjastopalvelun elinehto ja työkalu.

Kerroimme myös esimerkkien kautta näiden ryhmien tavoittamisen ongelmista. Omaishoitajat on hyvin näkymätön ryhmä, pääsääntöisesti iäkkäitä henkilöitä, jotka hoitavat kotona omaistaan usein varsin uhrautuvasti. Heidän kokoamisensa yhteen samanaikaisesti vaikka kirjaston verkkopalvelujen tutuksi tekemiseksi, on haasteellista. Viikon vapaat hetket ovat vähissä ja ne käytetään pakollisten asioiden hoitamiseen ja edes hetken hengähtämiseen. Maahanmuuttajanaiset taas tuntevat kodin turvapaikakseen ja monissa kulttuureissa se määritellään naisen paikaksi ja maailmaksi. Open Zone -projektissa heitä taas yritetään saada lähtemään ulos neljän seinän sisältä. Turun muutamassa lähikirjastossa pyörinyt naisten keskustelupiiri oli kerran poikkeuksellisesti jouduttu järjestämään jonkun kotona. Sen jälkeen mukana olleet naiset olivat toivoneet, että jatkettaisiin näin kotona kokoontumalla. Traditiot ja tottumus ovat vahvoja.

Kirjastoammatilliseen osaamiseen nämä erityisryhmät tuovat kohtaamisen moninaisuuden. On opittava tuntemaan heidän todellisuuttaan ja olosuhteitaan, ajatteluaan ja ongelmiaankin. Ja samalla on kuitenkin osattava pitää tarpeelliset rajat vaikka persoonallisuuttaankin on pantava peliin enemmän.

Opiskelijat kyselivät meiltä yhteistyökumppaneistamme ja yhteistyön muodoista. Termi maahanmuuttaja synnytti keskustelun tämän käsitteen ongelmallisuudesta ja käyttökelpoisuudesta. Tilaisuudesta vastanneen opettajan antamassa palautteessa todettiin, että luentomme oli herättänyt opiskelijoiden oppimispäiväkirjoissa runsaasti ajatuksia ja omaa pohdintaa ja kiitosta kiinnostavista teemoista.

Read Full Post »

Yhteistä, uutta ja erilaista

Tanssii kaikkien kanssa -koulutuspäivässä Seinäjoella oli mukana kaksi AKTIIVI-verkoston piiriin kuuluvaa kirjastoalan hanketta. Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt -projektin edustajana Niilo Sevänen esitteli Kouvolan kaupunginkirjaston Mediamaja-hanketta. Verkko haltuun! Nätet i besittning! -projektin kuulumisista kertoi Leena Elenius.

Koulutuspäivässä esiintynyttä kahta kirjastoprojektia yhdistää moni asia. Molemmissa on tavoitteena työikäisen väestön mediataitojen vahvistaminen ja monipuolistaminen.  Jotta tällainen tavoite onnistuu, haetaan projekteissa kirjastoille uusia yhteistyökumppaneita esimerkiksi muiden julkisen sektorin toimijoiden, järjestöjen ja kirkon piiristä. Heidän kanssaan kirjastot suunnittelevat ja toteuttavat yhteistuumin koulutuksia, infotilaisuuksia, muotoilevat palveluja ja tapahtumia kohderyhmien tarpeisiin.

Mediamaja tekee yhteistyötä mm. toisen asteen oppilaitosten kanssa ja Verkko haltuun -projekti tarjoaa yhteistyön kättä mm. ammattistartti-opintoihin nuorille ja työkuntoutustoimintaan. Tärkeää on, että yhteistyön rakentamisessa ja uusien toimintatapojen luomisessa kuunnellaan asiakasta ja heidän tarpeitaan sekä toiveitaan. Molemmissa projekteissa on pidetty huolta siitä, että asiakkaiden ja heidän lähellä olevien ammattilaisten ääntä kuunnellaan. Asiakkaiden kokemustiedon keruussa on ollut käytössä esim. teemoitetut keskustelutilaisuudet. Tällaiset fokusryhmäkeskustelut ovat yksi mahdollinen työkalu kirjastojen kehittämistyössä.

Mediamaja toimii videotuotannon, tarinoiden ja musiikin parissa. Verkko haltuun! Nätet i besittning! -projektissa liikutaan kirjaston ja sen tarjoamien verkkopalvelujen, tietoyhteiskuntataitojen ja esimerkiksi yhteisöllisen median alueilla.

Molemmissa projekteissa on olennaista, että työikäiset nuoret ja aikuiset voivat kirjaston ohjaamina lisätä verkko- ja mediaosaamistaan, oppia toimimaan yhdessä ja saada sellaisia valmiuksia, joita työelämässä tai jatko-opinnoissa tarvitaan.

Tanssii kaikkien kanssa -koulutuspäivään osallistui projektilaisia myös Vaasan ja Ylöjärven kaupunginkirjastoista. Verkko haltuun! Nätet i besittning! järjesti koulutuspäivän yhdessä Seinäjoen kaupunginkirjaston ja Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.

Osa esityksistä on katsottavissa verkossa.

Read Full Post »

Palveluiden käyttäjät mukaan kehittämiseen – fokusryhmä työmenetelmänä

Verkko haltuun! Nätet i besittining! – ja Valtaväylä -projektit järjestivät koulutusiltapäivän projektiensa toimijoille ja sidosryhmilleen. Mukana oli sosiaalialan, työvoimapalvelujen, kirjastojen ja mm. maakuntaliiton asiantuntoita. Päivän aluksi Valtaväylän projektikoordinaattori Päivi Krook ja projektipäällikkö Leena Elenius Verkko haltuun! -projektista kertoivat projektiensa ydinkuulumiset ja esittelivät ajatuksiaan asiakaslähtöisyydestä, kokemusasiantuntijuudesta ja kehittämistoiminnan tavoitteista omissa projekteissaan. 

Iltapäivän kouluttajana toiminut yliopettaja Timo Toikko (SeAMK Sosiaali- ja terveysala) avasi kuulijoille asiakaslähtöisyyden, kokemustiedon ja osallistumisen käsitteitä. Toikko esitteli mm. osallisuuden neljä tasoa:

• asiakkaiden maailman ymmärtäminen
• asiakkaiden kuuleminen
• asiakkaat osallistujina
• asiakkaat päämiehinä

Osallistumisen muotoja  ovat mm. konsultaatio (asiakkaan /ei-asiakkaan kokemukset otetaan huomioon), asiakkaan osallistuminen (tasavertainen partneri), informoiva rooli (tiedon jakaminen, “puskaradio”) ja empowerment (asiakas mukana päätöksenteossa). Nämä tasot ovat osittain sovellettavissa myös kirjastotyöhön, mutta Timo Toikko korosti, että erilaisissa organisaatioissa ovat erilaiset asiat mahdollisia. Myös kehittämistyön tavoite vaikuttaa osallistumisen muotoihin ja rooleihin.

Iltapäivän aikana saimme konkreettista tietoa fokusryhmistä. Niiden käytöstä kirjastojen kehittämistoiminnassa ei ole vielä laajaa kokemusta, mutta ainakin sosiaalialalla ne ovat tuttu tiedonhankintamenetelmä. Fokusryhmiin verrattavia ryhmäkeskusteluja on käytössä kirjastoissa (nuorten ryhmät, seniorit). Fokusryhmän etuna on sen joustavuus. Sitä voi käyttää eri tasoisesti ja -muotoisesti. Se toimii pienten ryhmien (esim. asiakasryhmien) kohdalla, jolloin syntyy parhaiten keskustelua ja ryhmän vetäjä saa kiinni tarvitsemastaan tiedosta. On tärkeää, että kokoontumisessa on riittävästi aikaa, sillä aiheeseen virittäytymineen kestää aina jonkin verran. Tärkeää on myös, että keskustelutilanne on riittävän väljä, se vahvistaa avoimuutta.

Käytännön vinkkeinä itse fokusryhmän vetämiseen Toikko neuvoi, että  ryhmässä on hyvä olla kaksi vetäjää. Toinen huolehtii keskustelusta ja sen etemisestä, toinen tekee muistiinpanoja  ja valvoo ajankäyttöä. Monesti nauhoittaminen on paikallaan. Ryhmän tapaamisesta tehdään kunnollinen muistio (4-5 liuskaa).

Projektimme kannalta iltapäivän anti oli menetelmällinen ja kannusti verkostomaiseen työskentelyyn. Kokemusasiantuntijuuden lisäksi myös sosiaalialalla käytettävän palveluohjauksen ideaa ja työmalleja on syytä tarkastella kirjaston näkökulmasta. Voisiko niistä löytyä uusia ideoita ja sovellettavia malleja kirjastojen puolelle?

Luettavaa:

Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Käyttäjä- ja toimijalähtöinen kehittäminen. Osaaja.net 2/2009.

Toikko, T. Asiakkaiden osallistuminen palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen.

Toikko, T. Toimijalähtöinen kehittäminen.

Read Full Post »