Syötteet:
Artikkelit
Kommentit

Avainsanaan ‘lukeminen’ liitetyt artikkelit

Who I am: informaatikko Lounais-Suomesta isosta kirjastosta, jossa vastaan ikääntyvien palveluista

My day is monday : Istun työpöydän ääreen, avaan tietokoneen ja vilkaisen nopeasti sähköpostin. Tästä alkaa taas työviikko eläkeviikon jälkeen. Olen siis osa-aikaeläkeläinen ja töissä parillisilla viikoilla. Nyt pitää kääntää aivot eläkkeeltä työasentoon. Noin!

Seuraavaksi siirryn connectpro -kokousohjelmaan ja tarkistan, että yhteyteni toimivat, että muut kokouksen osanottajat kuulevat minut ja minä heidät. Tällä kertaa kaikki toimii hyvin. Käymme läpi kuulumiset meiltä Turusta ja partnereilta Vaasasta ja Seinäjoelta. Puhumme IFLAan osallistumisesta, työpajakiertueesta ja päätämme palaverin napakasti. Minä siirryn käymään läpi luentoani kaunokirjallisuuden esittelymuodoista. Olen lähdössä iltapäiväksi Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja informaatioalan koulutusohjelman opiskelijoiden pariin.

Kipakassa pakkasessa kävelen bussipysäkiltä ICT-taloon. Sen hulppeassa aulassa tapaan koulutusohjelman lehtorin, joka on houkuttanut minut luennoitsijaksi kirjallisuudentuntemus -jaksolle. Lounastamme yhdessä ja kertaamme luennon aiheen ja sisältöä. Luokkahuoneessa odottaa vajaan kahdenkymmenen hengen joukko viime syksynä opintonsa aloittaneita kirjastoammattilaisiksi aikovia. Ensiksi ohjelmassa on opiskelijoiden järjestämä runoraati. Neljä opiskelijaa on valinnut tekstit, eri tyyppisiä runoja: murrerunon, proosarunoa, lastenlyriikkaa jne. He jakavat joukon muutaman hengen ryhmiin, joissa he ohjastavat meidät keskustelemaan teksteistä ja lopuksi annetaan pisteitä. Johdattelijat kertovat myös tiivistetysti runoilijoiden taustasta ja tuotannosta. Keskustelu on vilkasta ja tulkinnat monen näköisiä. Ei ollenkaan hassumpi runoraati näin aloittelijoilta!

Minä astun areenalle ja kerron, että äsken koettu runoraati on sekin oikeastaan näitä kirjaston uusia työmuotoja, joilla nostamme aineistoa esiin, avaamme aineiston sisältöjä. Esittelen omassa osuudessani kirjavinkkausta, lukupiirejä, ääneenlukemista ryhmille, elämyksellisiä kirjastokävelyjä ja kerron myös hakeutuvasta kirjastotyöstä uusien yhteistyökumppanien kanssa.

Puhun painokkaasti siitä mihin suuntaan koen kirjastotyön muun muassa kulkevan. Olemme aina esitelleet aineistoja, mutta ehkä niin, että esittelijä on jäänyt näkymättömiin. Nyt tullaan esiin ja annetaan aineiston esittelylle kasvot, tehdään työtä oma persoona työvälineenä. Syntyy keskustelua siitä, missä määrin on mahdollista ja turvallista panna itsensä peliin.  Keskustelussa nousee esiin tietty suojautuminen anonyymiuteen.

Esittelen kokemuksiani “Lue lounaaksi” -nimisestä avoimesta lukupiiristä, jonka istuntoja pidämme kirjaston viehättävässä lukusalongissa. Tiivistän lukupiirien tavoitteita lukukokemuksen jakamisesta, katveeseen jäävän kirjallisuuden löytämiseen. Joku opiskelija sanoo kuuluvansa “siviilissä” tuttavien muodostamaan lukupiiriin, jossa tutustutaan 1700-luvun historiaan. Hän kysyy onko tieteellisissä kirjastoissa tällaista toimintaa. Vastaan etten tiedä, mutta toteamme yhdessä ettei mikään varmaan estä ehdottamasta sellaisen perustamista. Joku kysyy, onko olemassa musiikinkuuntelupiirejä ja vastaan, että on. Hän ilmoittaa olevansa kiinnostunut lukupiirin sijasta tällaisesta kuuntelupiiristä.

Hiljaisimmin, lähes vakavina opiskelijat kuuntelevat kokemuksiani kirjallisuustuokioista Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen toiminta- palvelukeskus Meri-Karinassa. Esittelen viime syksyn aikana “Lukulampun valossa” -nimisessä hankkeessa toteutettuja kirjallisia keskusteluhetkiä syöpään sairastuneiden sopeutumisvalmennuskursseilla. Ympäristö ja tilanne ovat olleet haastavia, mutta myös hyvin antoisia. Kirjastosta lähdetään siis myös omien seinien ulkopuolelle kirjakassien kanssa.

Esitykseni lopuksi opettaja kysyy opiskelijoiltaan, voisivatko he tai jotkut heistä kuvitella toteuttavansa kirjastossa kuullun kaltaista toimintaa. Näen hymyjä ja vienoja nyökkäyksiä. Yksi nuorista naisista sanoo, että aihe oli hyvin mielenkiintoinen. Näen, että ainakin hänen mieleensä on jäänyt kuplimaan ajatuksia.

Palaan kirjastoon työpöytäni ääreen. Olen väsynyt, olen viettänyt kolme intensiivistä tuntia opiskelijoiden kanssa. Mutta olen myös hyvin onnellinen. He ovat uransa alussa, minä jo siellä loppusuoralla. Toivotan heille onnea ja menestystä valitsemallaan uralla. Hyvä maanantaipäivä!

Lue kokonaan »

Kirjastojen yhteistyömahdollisuudet ovat monet ja kumppanuuksia on tarjolla lähiympäristössä yllättävilläkin tahoilla, kun niille on avoin.

Turun kaupunginkirjasto on hakeutunut uuden yhteistyökumppanin, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n, toimintaympäristöön, yhdistyksen ylläpitämään toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan. Siellä järjestetään sopeutumisvalmennus- ja virkistyskursseja syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Kirjasto on tarjonnut kurssilaisille kirjallisuustuokioita, jotka ovat keskittyneet valtakunnallisen Lukulampun valossa -hankkeen teemoihin:  unet ja unelmat; enneunet, painajaisunet ja päiväunet. Toiminnasta kertoo tarkemmin lukutuokioiden vetäjä Tarja Nikader Verkko haltuun! -hankkeen verkkopalvelussa:
http://www.verkkohaltuun.fi/toimintaa_-_cases/kirjallisuustuokioita_meri-karinassa
.

 

Lue kokonaan »

Tiedotustilaisuudet vangeille ja medialle käynnistivät tänään Vaasan kaupunginkirjaston ja Vaasan vankilan yhteistyöhankkeen  Iltasatuja vankilasta kotiin. Koska vastaavaa ei Suomessa ole aikaisemmin toteutettu, kukaan toimijoista ei tiennyt etukäteen mitä odottaa. Tässä vaiheessa voi jo paljastaa, että vankilasta löytyi kiinnostuneita perheellisiä mukaan hankkeeseen.

Vaikka alku hieman yskähteli vankilassa käytännön järjestelyjen osalta, positiivisesti hankkeeseen suhtautuva henkilökunta sai kaiken nopeasti rullaamaan. Kaksi tiedotustilaisuutta tuottivat tulosta ja muutama isä ilmoittautui mukaan jo paikan päällä.Ryhmät on tarkoitus pitää pieninä, jotta dynamiikka toimisi mahdollisimman hyvin ja äänittäminen ennätetään hoitaa ajan kanssa. Osallistujia otetaan ensimmäisiin kahteen ryhmään kolmesta kuuteen. Tarkoitus on koota yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen kurssi.

Potentiaalisten osallistujien suurin epäröinti liittyi itse lukemiseen ja sadun nauhoitukseen: osaa jännitti, pitäisikö äänistys ja harjoittelu tehdä muiden kuullen. Kun selvisi, että isien, isoisien, setien, enojen ja kummisetien cd:lle lukemat sadut saisi nauhoittaa privaateissa oloissa äänitystä hoitavan kirjastolaisen kanssa, opintopiiri ja sen lopputulos houkutteli ihan uudella tavalla.

Jo tiedotustilaisuudessa kuultiin toiveita omalle lapselle luettavista saduista: Prinsessa Ruusunen oli yhden isän itsestäänselvä valinta.

Muun muassa YLE Pohjanmaa uutisoi hankkeen aloittamisesta 17.10.2011:


http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/10/iltasatuja_vankilasta_kotiin_2955719.html

Lue kokonaan »

Eftersom Tom Weegar från Centrum för Lättläst i Sverige hade tyvärr fått förhinder, presenterade Johanna v.Rutenberg LL-Centret och dess projekt Läsombud i Svenskfinland .

Läsombud har man redan utbildat i Sverige i 20 år . Idag finns det drygt 5 000 läsombud i landet. De flesta är anställda inom omsorgen, men frivilliga kan också bli läsombud-högläsare. (Några folkbibliotek har även verksamhet där läsombuden samarbetar med biblioteket eller på biblioteket.)

Läsombudet agerar som en mellanhand mellan böcker och tidningar och människor som behöver hjälp med läsning. De kan t.ex. hjälpa vid bibbabesök, läsa högt och ordna läsestunder i grupp.

Det finska projektet som pågår 2010-2012 utbildar 40 läsombud på samarbetsparternas boenden och dagliga verksamheter. Ett mål är att läsningen ska finnas med i vardagen, därför har man valt att börja med att utbilda personalen.Kontakten till biblioteken i området är också en viktig del av projektet.

Sist fick vi höra om Lärum-förlaget som fungerar i Vasa. Lärum har öppnat en webbutik där man också kan handla Birgitta Bouchts Katten i Ediths trädgård.

Läsombud i Svenskfinland:
http://ll-center.fi/lasombud/

Exempel på läsombudverksamhet i Sverige:

-i Länsbibliotek Jönköping:
http://www.f.lanbib.se/2011/03/vad-ar-ett-lasombud/comment-page-1/

- i Skara:
http://www.skara.se/toppmeny/omsorgstod/funktionsnedsattning/stodochinsatser/lasombud.4.5529918611ed01627b180002501.html

- i Västmanland:
http://www.ltv.se/RegionKultur/Kultur/Lansbibliotek_Vastmanland/VERKSAMHETSOMRADEN/Tillganglighet/Lasombud/

I Sverige väljer man varje år årets bästa lättlästa bibliotek 2011 tog Strängnäs bibliotek guld:
http://www.strangnas.se/sv/Nyheter/2011/September/Strangnas-bibliotek-tog-GULD/

 

Lue kokonaan »

Kuka on selkokielisen kirjallisuuden kohderyhmä? Birgitta Boucht muistutti, kuten Juha Tuomikoski, etteivät lukijat ole yhtenäinen ryhmä silloinkaan, kun puhutaan maahanmuuttajista tai kehitysvammaisista. Kuulijat voivat nauraa, nukahtaa, hämmästellä, esittää kysymyksiä – mutta samanlaisia he eivät ole keskenään, vaikka heitä yhdistäisikin maahanmuuttajuus tai jonkinlainen rajoite.

Löykkiön kirjasto on referoinut Birgitta Bouchtin puheenvuoroa blogissaan:


http://loykkionkirjastossatapahtuu.wordpress.com/2011/10/12/selkokielella-rakkaudesta-kissoista-ja-kirjallisuudesta/
20111012-213258.jpg

Lounaan jälkeen päivä jatkuu suomalaisen selkokielen voimahahmon Pertti Rajalan esityksellä, jonka jälkeen LL-Center ja sen Läsombud i Svenskfinland -hanke esittäytyy.

Lue kokonaan »

Vaasan kaupunginkirjaston Draama-salissa istuu parhaillaan nelisenkymmentä kirjasto-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaista kuulemassa, kuka ja miten selkokielestä voi hyötyä.

Aihetta valottavat eri näkökulmista Juha Tuomikoski, joka kertoo puhutun selkokielen merkityksestä maahanmuuttajien opetuksessa ja asiakaspalvelussa, Totti-kissasta Edithin puutarhassa kirjoittanut ja useita muitakin selkokielisiä kirjoja julkaissut kirjalija Birgitta Boucht, selkokielen pioneeri Pertti Rajala sekä Johanna v.Rutenberg, joka on projektinjohtaja hankkeessa Läsombud i Svenskfinland, jota koordinoi LL-Center. Ruotsalaisen Centrum för Lättläst -keskuksen edustaja Tom Weegar ei ikävä kyllä päässyt paikalle. 20111012-094954.jpg

Kaksikielisen päivän aikana saadaan paljon tietoa selkokielen käytöstä ja vinkkejä selkokielisistä ja selkokielen käytössä opastavista aineistoista. Lisää aiheesta luvassa päivän mittaan ja päätteeksi!

Päivän järjestäjät ovat Datero ja Verkko haltuun -hanke.

Lue kokonaan »

Helmikuun teemana Kirjoja korville -kerhossa oli elämäkerrat. Aihe oli tullut esille syksyn kerhoilloissa miettiessämme tulevan kevään teemoja; kiinnostavia ja mieluisia aiheita. Edellisellä kerralla olimme jakaneet erilaisia elämäkertakirjoja osallistujille kuunneltavaksi. Osa kerholaisista tilaa kirjansa suoraan Celialta, toki myös kirjaston äänikirjakokoelmista voi tehdä hyviä löytöjä.

Puoli kuuden aikaan kirjaston kahvilaan oli jo kerääntynyt mukava joukko iloisia ihmisiä. Mukana oli jokunen uusikin kasvo, jotka toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi. Alkujutustelujen ja -esittelyjen jälkeen siirryimme keskustelemaan päivän aiheesta. Yrsa Steniuksen kirja Koiria, rakkautta ja surua (Taxar, kärkek och sorg) on toimittaja-kirjailija Steniuksen oma- ja koiraelämäkerta, jossa kirjoittaja muistelee elämänsä koiria (erityisesti mäyräkoiria) ja ihmisiä, samalla käyden läpi omaa historiaansa. Tähän kirjaan oli tutustunut useampikin kerholainen, ja he suosittelivat kirjaa erityisesti koiraihmisille. Ruotsinkielisen äänikirjan lukija oli hyvä ja selkäsanainen, ko. kirja voisi näin toimia hyvin myös kielikylpynä kieltä harjoittelevalle.

(more…)

Lue kokonaan »

Myös Vaasan kaupunginkirjastossa tapahtuu. Työpalaverimme täyttyi nopeasti uusilla tapaamisilla, kokemuksilla ja ideoilla. Vaasan kirjaston yksi hitti on Kirjoja korville – Böcker för öronen -äänikirjakerho. Se toteutetaan yhteistyössä Dateron kanssa. Nyt tapasimme saman pöydän (tarkemmin ottaen säkkituolin) ympärillä ja vaihdoimme ajatuksia kerhon toiminnasta. Kirjastosta paikalla olivat Lena Sågfors ja Terhi Piikkilä, Daterosta mukaan ennätti Anneli Haapaharju.

Kirjoja korville – Böcker för öronen aloitti toimintansa jo viime vuoden puolella ja ohjelma jatkuu ainakin tämän kevään. Kirjaston Proosa-kahvilaan on kokoonnuttu keskustelemaan äänikirjoista. Toiminnan aluksi tutustuttiin sekä toisiin osallistujiin että äänikirjojen maailmaan. Osallistujat ovat tykänneet keskustella lukemastaan, kommentoida ja oppia uutta. Kirjaston kannalta on haasteellista, että äänikirjoja on suomeksi tarjolla harmillisen yksipuolinen valikoima. Kirjat ovat pääasiassa fiktiota ja elämäkertoja. Ruotsinkielinen tarjonta on runsaampaa ja monipuolisempaa. Hienoa kuitenkin, että kerho toimii kaksikielisenä ja kaikki sujuu kivasti.

Uutena ideana Vaasassa on otettu esille yhteistyö vankilan kanssa. Idea on lähtöisin Iso-Britanniasta, napattu sieltä ainakin Ruotsiin ja nyt siitä ideoidaan työmuotoa myös Vaasaan. Lena Sågfors ja Terhi Piikkilä esittelivät toimintaa, jossa vangin lukema iltasatu tallennetaan ja lähetetään kotiin, jossa lapsi voi kuunnella isänsä tai äitinsä lukemaa satua ja samalla selailla kuvakirjaa. Yhteistyö paikallisen vankilan kanssa on avattu. Nyt kerätään tietoa ja pohditaan, miten kaikki käytännössä toteutetaan. Toiminnasta olisi monenlaista hyötyä ja iloa sekä vanhemmille että lapsille. Toivotaan, että idea ottaa tuulta ja muuttuu käytännöksi.

Lue lisää idean taustalla olevasta toiminnasta Storybook Dads in England ja Godnattsagor inifrån.

Tehokas päivämme sisälsi myös verkkopalvelun suunnittelua ja etiäispyöräilyn alustavaa ideointia.

Lue kokonaan »

Blogimme kävijäennätys on jälleen rikottu. Pieni askel blogosfäärissä, mutta iso askel meille, kun saavutimme 600 kävijän rajan. Luetuimmat jutut käsittelivät fokusryhmää asiakastiedon keruumenetelmänä ja ITU ry:n Kirjastokerhoa. Marraskuulle osui myös historiamme vilkkain kävijäpäivä (23.11.10).

Uusia juttuja on työn alla ja päivän ponnahduksillekin on tilaa. Tavoitteena on pitää saavutettu taso, siinä on hyvä haaste joulukuulle. Tulossa on verkkopalvelu- ja viestintäkuulumisia sekä katsaus opiskelijoiden toteuttamiin osahankkeisiin. Seuraa meitä myös Facebookissa.

Kiitos vielä teille kaikille, hyvät lukijat.

Lue kokonaan »

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.