Verkko haltuun! -artikkelikokoelma – verkossapa tietenkin!

Nyt se on täällä!

Verkko haltuun! Nätet i besittning! – Näkökulmia verkostoituvaan kirjastoon -artikkelikokoelma on julkaistu. Kokoelman on toimittanut Ari Haasio ja siinä kirjoittavat hankkeen aktiiviset toimijat Turusta ja Vaasasta sekä projektipäälliköt Leena Elenius ja Päivi Jokitalo.

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48321/B63.pdf?sequence=1

Maistiaisiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa ilmestyneen kokoelman sisällysluettelo:

• Ari Haasio: KIRJASTOJEN VERKOSTOITUMISESTA JA VERKOTTUMISESTA LYHYESTI
• Leena Elenius: KAIKKI MUKAAN TEKEMISEN VERKOSTOON
• Tarja Nikander: KIRJASTO JA VOIMAANNUTTAVAT SANAT KUNTOUTUKSESSA : TAPAUSKERTOMUS
• Päivi Jokitalo: IHMISTEN VERKOSTOT: hankeviestintää ja hyviä käytänteitä
• Päivi Jokitalo: PROFESSIONAALI KANSSAIHMINEN: etsivän, hakeutuvan ja sosiaalisen toiminnan kirjastotyöhön tuomia muutoksia
• Ella Mustamo: VERKKO HALLUSSA
• Terhi Piikkilä & Lena Sågfors: YKSIMIELISESTI KAKSIKIELISESTI – OM TVÅ INFORMATIKER PÅ TVÅ SPRÅK
• Anna-Maija Koskimies-Hellman: GODNATTSAGOR INIFRÅN
• Ari Haasio: KIRJASTOAMMATTILAINEN VERKOSSA

Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä toivottaen!

Verkko haltuun kiittää ja kumartaa – loppujulkaisua odotellessa

Teaserina piakkoin ilmestyvästä Verkko haltuun -hanketta käsittelevästä artikkelikokoelmasta palanen johdantoa – miten tarina jatkuu, sen saat selville, kun luet koko julkaisun!

”Verkko haltuun -hankkeessa toimintatavat ja käytetty kehittämisote edellyttivät kirjastoammattilaisilta käsitteellistä pohdintaa. Alusta saakka toimijoita askarrutti se, kuinka hankkeen kohderyhmistä tulisi puhua. Kun palveluita on tarkoitus suunnitella ja kehittää yhdessä osallistujien kanssa, ei mukanaolijoita mielellään kutsu syrjäytymisvaarassa oleviksi. Nimitys ei helposti istu käsitykseen, jonka mukaan kohderyhmät ovat palvelun tarjoajien kanssa vertaisia, oman elämänsä ja palvelutarpeidensa asiantuntijoita. Hankkeen keväisen koulutuskiertueen aikana tunsimme kaikki, että toimintojen esittely vaatii harjoittelua: kuinka kuvailla projektia niin, ettei suhtautuminen vaikuta ylhäältä alaspäin, ammattilaiselta kohteelle suuntautuvalta puheelta. Miten kunnioittaa hanketoimintojen paikallisia osallistujia niin, etteivät he näyttäydy vain ammattilaisten toimien kohteena? Tämän artikkelikokoelman tekstit osaltaan osoittavat, onnistuimmeko asiassa.

[…]

Toimijat kohtasivat kolmivuotisen projektin aikana myös paljon muuta mietittävää kuin käytetyt käsitteet. Hanke, jossa koordinointi ja hallinnointi tapahtuu yhtäällä ja käytännön toteutus toisaalla – tässä tapauksessa viidellä eri paikkakunnalla – vaatii toimivan verkoston. Osallistuvien kirjastojen kannalta positiivista oli, ettei toimintoja käytännössä toteuttavien kirjastoammattilaisten tarvinnut pyörittää taloutta, raportoida tehtyä rahoittajalle ja hoitaa maksatushakemusten valmistelua, vaan tästä huolehdittiin
. Tällainen malli edellyttää selkeää työnjakoa, yhteisymmärrystä toimijoiden kesken sekä tehokkaita viestintäkanavia ja käytäntöjä. Sitä vaati myös hankkeen maantieteellinen hajonta eri puolille Etelä- ja Länsi-Suomea. Hankkeen kaksikielisyys oli vain ja ainoastaan rikkaus. Se oli kuitenkin huomioitava sekä dokumentaatiossa että tiedotuksessa.”

Lisää siis seuraa!

Loppusuora on uusien alkujen lähtölaskenta

Verkko haltuun -viimeinen hankekuukausi on startannut, mutta loppu se ei ole kuin projektikoneiston kannalta. Kuten Paula ja Tarja ovat jo edellä todenneet, hallinnolliset raamit puretaan, mutta tärkein – eli itse toiminta – jatkuu. Hankkeen aikana syntyneet ja kehittyneet hyvät käytännöt, uudet palvelut ja löydetyt kumppanit ovat kirjastojen arkea, eivät projektin omaisuutta.

Vaasassa yhteistyö vankilan kanssa on osoittautunut vähintäänkin onnistuneeksi – menestyksestäkin voisi varmasti puhua – ja opintopiirit isille jatkuvat. Turussa syöpään sairastuneiden kuntoutuksessa hyödynnetään tulevaisuudessakin kirjaston osaamista. Muun muassa.

Näkyvät ja konkreettiset toimintamuodot eivät ole ainoa hankkeen anti. Yhteistyö- ja kumppanuusosaaminen on kasvanut, samoin uskallus hakeutua ennestään tuntemattomien toimijoiden puheille sekä rohkeus ja herkkyys olla kasvokkain uusien ja erilaisten asiakasryhmien kanssa.

Kaikista näistä sekä paljosta muusta hanketyöhön ja erityisesti sosiaaliseen, etsivään ja hakeutuvaan kirjastotyöhön liittyvästä voitte kuukauden kuluttua lukea Verkko haltuun -hankkeen toimittamasta artikkelikokoelmasta, joka ilmestyy Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa e-versiona.

Hyvillä mielin projektin päättyessä

Projekti päättyy 30.9.2012, mutta työni Verkko haltuun! -projektissa loppuu jo tänään. Maanantaina 3.9. jatkan taas vanhassa työpaikassani Seinäjoen korkeakoulukirjastossa. Viimeinen ohjausryhmän kokous pidettiin tällä viikolla ja siellä jo totesin, että kuluneet kaksi vuotta ovat olleet varsinkin itselleni parasta mahdollista työssäoppimisaikaa. Olen saanut tutustua uusiin ihmisiin ja oppinut uusia tapoja tehdä työtä. Olen päässyt tutustumaan yleisten kirjastojen maailmaan, kymmenen amk-kirjastossa työskennellyn vuoden jälkeen. Verkkopalvelun suunnittelulla alkanut työni jatkui loppua kohden yhä enemmän koulutusten suunnittelun ja niiden toteuttamisen merkeissä.

http://www.verkkohaltuun.fi julkistettiin keväällä 2011 ja se on kerännyt tasaisesti kävijöitä koko ajan. Keskimäärin 30 kävijää päivässä on vieraillut verkkopalvelussa ja toivon mukaan he ovat löytäneet sivuilta ideoita ja työkaluja arkeensa. Verkkopalvelu jää elämään projektin jälkeenkin, SeAMK Kulttuurin huomassa, ja se on edelleen kaikille avoin. Suunnitelmissa on, että esim. kirjastoalan opiskelijat voisivat hyödyntää verkkopalvelua opinnoissaan, ehkä jopa luoda sinne uusia sisältöjä.

Järjestimme projektin aikana useita koulutuksia; koulutuspäiviä, seminaareja ja lyhyempiä infotuokioita. Listasin alle vain SeAMK kulttuurista käsin toteutetut koulutukset, joiden tuottamisessa olen ollut mukana. Hankkeessa osatoimijoina olevat kirjastot tuottivat, osana projektiin liittyvää kehittämistoimintaa, erilaisia koulutuksia ja infoiskuja myös omalle kirjastoväelleen.
• Keväällä 2012: viisi Verkkotiedonhaun työpajaa viidellä paikkakunnalla, kouluttajana projektin johtaja Ari Haasio (SeAMK Kulttuuri) sekä yhdeksän Ryhmä haltuun! Avaimia esiintymiseen ja ryhmän ohjaamiseen –koulutuspäivää kahdeksalla paikkakunnalla. Ryhmä haltuun –koulutukset toteutti Jutta Laino (Ohjaamo) yhdessä projektipäällikkö Päivi Jokitalon kanssa. Mukana jokaisessa koulutuspäivässä oli myös aina vähintään yksi työntekijä osatoteuttaja kirjastoistamme.

• IFLA World Library and Information Congress 2012, posteri ja esitykset, Helsinki 12.-16.8.2012
• Sosiaaliset mediat, verkostot ja osallistaminen kirjastoissa, webinaari yhteistyössä Aktiivi-hankkeen kanssa 23.5.2012
• Etsivä löytää, hakeutuva liikuttaa : sosiaalisen kirjastotyön uusia muotoja, Pasila 4.5.2012
• Kirjastot ja tekijänoikeudet verkkomaailmassa, Seinäjoki 11.4.2012
• Helpommin sanottu – Lättare sagt, selkokieliseminaari, yhteistyössä Datero ry.n kanssa, Vaasa 12.10.2011
• IFLA World Library and Information Congress 2011, posteri, Puerto Rico 2011
• Kirjastopäivät 2011, messuosasto ja esitys, Oulu 8.-10.6.2011
• Kirjastopyöräily – Cykla för biblioteken, Seinäjoki-Laihia-Vaasa 30.-31.5.2011
• Se tarina muutti päiväni – kirjasto kertoo ja kuuntelee, Turku 24.5.2011
• Pelit ja vempeleet, Ylöjärvi 12.5.2011
• Kukaan ei oo yksin mitään – Ydin on yhteistyössä! , verkkohaltuun.fi-verkkopalvelun julkistaminen, Seinäjoki 20.4.2011
• Kansikuvien takana – Bakom pärmbilderna, Vaasa 14.10.2010
• Tanssii kaikkien kanssa – kirjastosta hyvinvointia eri asiakasryhmille, Seinäjoki 11.5.2010

Kovin aktiivisia olemme siis olleet ja olo onkin nyt oikein tyytyväinen: olemme tuottaneet projektisuunnitelman mukaisesti toimintaa, koulutuksia ja verkkopalvelun, ja verkostoituminen sekä kirjastoissa toteutettu kehittämistyö on ollut aktiivista. Ja mikä parasta, projektin aikana kokeiluun otetut uudet työmuodot eivät kuole projektin päättyessä, vaan ne jatkavat eloaan kirjastoissamme. Verkko haltuun! Nätet i besittning! -projekti, mille ensimmäinen projektipäällikkö Leena Elenius loi kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana vahvan suunnan ja perustan, saateltiin viimeisen vuoden aikana loppuun Päivi Jokitalon päälliköimänä suunnitelman mukaisesti. Nyt on vielä viimeistelyjen aika: olen järjestellyt mapit arkistointia varten, liimannut niihin EU-lippu –logotarrat asianmukaisesti ja siivonnut työpöytäni. Projekti on toimituspöydällä olevaa julkaisua ja loppuraporttia vaille valmis. Minun osaltani tämä oli tässä. Kiitos kaikille mukavista hetkistä ja yhteistyöstä projektin aikana. Tapaamisiin!

Hyvillä mielin,
projektisuunnittelija Paula Saunamäki

1.9.2012 alkaen informaatikko, SeAMK Korkeakoulukirjasto
p. 0408302356, paula.saunamaki@seamk.fi

Projekti päättyy, elämä jatkuu!

Työskentely ”Verkko haltuun!” -hankkeessa on mahdollistanut uusien työvälineiden ja työtapojen käyttöönoton. Olemme olleet yhteyksissä ja pitäneet kokouksia Adobe Connect Pro -järjestelmällä. Olemme suunnitelleet ja työstäneet julkaisuja Googledocsissa, olemme rakentaneet portaalin jne. Tärkeintä kuitenkin on ollut projektin mahdollistamana etsiä uusia yhteiskumppaneita ja asiakkaita kirjastoille ja kokeilla uudenlaisia toimintatapoja niin kirjaston sisällä kuin kumppanien omalla maaperällä kirjaston ulkopuolella. On toimittu verkostossa, verkostona ja verkostoiduttu. Olemme oppineet paljon tässä yhteistyössä projektin toimijoina toinen toisiltamme ja uusilta kumppaneiltamme.

Arki jatkuu ilman projektin tukisauvoja. Olemme luoneet hyviä käytäntöjä ja yhteyksiä, jotka jäävät elämään. Omalta osaltani avoin lukupiiri ”Lue lounaaksi” kokoontuu edelleen ja syksyn ensimmäisessä tapaamisessa oli mukan kolme uutta henkilöä. Kokoontumisissa on paitsi keskusteltu kasvokkain kirjallisuudesta, tutustuttu myös mm. verkon kirjallisuusblogeihin.

Yhteydet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan ovat lujittuneet. Kirjastolle antamassaan palautteessa kurssitoimintaa siellä suunnitteleva vastaava hoitaja kirjoittaa: ”Kirjallisuustuokiot ovat olleet rikastuttava lisä kurssiohjelmiimme.”  Hän kertoo, että syöpään sairastuneiden kuntoutusta kehitetään koko ajan. Pyrkimyksenä on löytää uusia menetelmiä, joiden avulla kuntoutujat voivat peilata omia kokemuksiaan ja löytää uusia voimavaroja elämään sairastumisen jälkeen. Näihin haasteisiin hän sanoo kirjallisuustuokioiden vastanneen erinomaisesti. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa toimintaa.

Projektin loppuhuipennus oli osallistuminen Ifla -konferenssiin 2012 omalla posterilla ja esittäytymisellä Kirjastot.fi -näyttelyosastolla. Se on projektille komein mahdollinen paikka näkyä ja kuulua. Koen myös projektimme toteuttaneen tämänkertaisen konferenssin tunnuksia: ”Libraries Now -Ispiring-Surprising-Empowering”. Ajattelen, että olemme kirjastoina yllättäneet uudet kumppanimme hakeutumalla aktiivisesti yhteiseen toimintaan uusille areenoille. Kokemuksen mukaan olemme onnistuneet inspiroimaan ja innostamaan toimintaan osallistuneita ovatpa he sitten mielenterveyskuntoutujia, vakavasta sairaudesta toipuvia, vankilassa olevia perheenisiä tai kansalaisia, joilla on lukemisen vaikeuksia. Ja lopulta koen vahvasti, että olemme näin myös antaneet voimaa ja iloa, voimaannuttaneet osallistujia.

Elämä jatkuu, työ jatkuu, jatkamme sitä itsekin voimaantuneina!

 

 

 

 

 

Ajatuksia Iflan jälkeen

Ifla 2012 on nyt takana ja sieltä jäi monen monenelaista hetkeä ja tunnelmaa muisteltavaksi. Ensimmäisen Iflani koin kaksi vuotta sitten Göteborgissa, missä sain nauttia tapahtumasta osallistujan roolissa juuri ennen Verkko haltuun -projektiin työllistymistä. Nyt, Helsingissä 2012, oli työtehtäviä Verkko haltuun -projektin tiimoilta luvassa. Tämä Ifla olikin sitten kovin erilainen. Alkuviikkoa rytmitti esitysten ja posterin sanelemat aikataulut, mutta loppuviikosta pystyimme heittäytymään kansainvälisen tunnelman vietäviksi. Esittäydyimme siis kirjastot.fi:n osastolla kahdella esityksellä sekä päivystimme posterilla. Keskustelimme posterilla satunnaisten ohikulkijoiden ja varta vasten meitä tapaamaan tulleiden kanssa. Kaikki messuosastolla kahden päivän aikana kuullut esitykset löydät kirjastot.fi -sivuilta.

Kaiken kaikkiaan omista esityksistä ja kohtaamisista posterilla jäi hyvä mieli. Näin projektin loppusuoralla tuntui tärkeältä, että vielä kerran saamme esitellä projektia kokonaisuudessaan, kertoa kaikesta mitä olemme kuluneen kolmen vuoden aikana tehneet ja kokeneet. Ennen kaikkea oli mielestäni tärkeää, että henkilöt, jotka ovat olleet Turun ja Vaasan kirjastoissa käytännön toimijoina ja tekijöinä, saivat äänensä kuuluville. Vaikka emme projektina varsinaista loppuseminaaria järjestäkään, muodostui Iflasta hieno loppuhuipennus projektillemme.

Nyt alkaakin sitten ns. projektin alasajo. Sähköpostin ja kansioiden perkaamista ja olennaisen tiedon arkistoimista. Viimeinen ohajusryhmän kokous on ensi maanantaina ja sen jälkeen keräillään viimeisetkin tiedon ja tiedostojen rippeet kasaan, Päivi kirjoittaa loppuraportin ja mitä muuta vielä, sen nämä viimeiset viikot tulevat näyttämään!

Elämää Iflan jälkeen

…onhan sitä, vaikka koko Verkko haltuun -joukkue on ollut voipunut hengitettyään ja haisteltuaan mahtavan annoksen kansainvälistä konferenssi-ilmaa viime viikolla.

Hanke esittäytyi runsaan neljän tuhannen kirjastoammattilaisen kongressissa sekä posterilla että kahdella tietoiskulla, jotka pidettiin Suomen näyttelyosastolla.

Vaasan Iltasatuja -hanke herätti jälleen mielenkiintoa, mutta siitä enemmän lähiaikoina – seuraa blogia niin tiedät enemmän! (=kirjavinkkauksen keinot käyttöön sosiaalisessa mediassa)

Muutoin VH-hankkeessa on alkamassa projektin kannalta loppusuora: hanke päättyy syyskuun viimeinen päivä. Iloista on se, etteivät projektin aikana käynnistetyt toiminnot ja kehitetyt työmuodot suinkaan katoa. Sekä Turussa että Vaasassa on syntynyt paljon pysyvää, pientä ja kaunista, jolla on suuri merkitys ympäristölleen ja mukanaolijoille.

Hankkeen viimeisten viikkojen aikana kerromme vielä joukolla Ifla-kokemuksista, hankekirjastojen arjesta ja tulevista suunnitelmista! Lisäksi projekti julkaisee artikkelikokoelman, jossa hankkeen hallinoijat ja sen toimintoja käytännössä toteuttavat asiantuntijat palaavat alkuvaiheisiin, välittävät tuntemuksiaan ja esittelevät tähän mennessä tapahtunutta.

Kuulemiin ja näkemiin!

IFLA 2012 Helsingissä ja mukana menossa mekin

Jo astuminen raitiovaunusta Messukeskuksen edessä ja kävely pihan poikki lukemattomien muiden ihmisten kanssa kongressitiloihin oli juhlavaa, herkistävää. Olemme erilaisia ihmisiä, eri kulttuureista ja maista, mutta olemme kaikki kirjastoammattilaisia!

Kongressin suuri mittakaava lukemattomine esityksineen, kokoontumisineen, näyttelyineen pani ensikertalaisen pään pyörälle. Avajaisten suomalaisittain eleetön tyylikkyys lupasi paljon. Ajatella globaalisti ja toimia paikallisesti on keskeinen toimintaperiaate, jota IFLAn puheenjohtaja (president) korosti avauspuheessaan. Kulttuurien ja kansojen historian, sen dokumenttien ja muistomerkkien hävittäminen sodissa oli Helena Rannan vahvan puheenvuoron aihe. Hän vetosi voimakkaasti tuohoamisen vastustamisen puolesta. Hiljainen sivustaseuraaminen on jo tuohoamiseen osallistumista, hän sanoi.

Kun olimme omalla projketillamme mukana kongressissa, meillä oli lyhyt esiintyminen Suomen messuosastolla,  ”Finnish Library World” ja tietysti oma posteri, jolla päivystettiin kahtena päivänä. Getting Netted! esittäytyi projektisuunnittelija Paulan ja informaatikko Ellan sanoin yleisesti projektin tavoitteista ja muun muassa Turun kirjastokerhotoiminnasta. Vaasan Terhi ja Lena kertoivat ilmeikkäästi iltasatuhankkeesta vankilassa. Aivan lavan eteen asettui silloin neljä aiheesta kiinnostunutta saksalaista kolleegaa, jotka pyysivät myöhemmin kaksikkoamme järjestämään heille vierailun johonkin etelä-suomalaiseen vankilaan. Heille piti sitten erikseen selvittää ettei vierailu vankilaan onnistu aivan kuin turistikohteeseen.

Messuosastolla väki hajaantui lukemattomien näytteilleasettajien osastoille ja sessioihin niin, että nämä pienet esitykset keräsivät ilmeisesti aika vähän yleisöä. Ne menivät tavallaan vähän hukkaan. Kuulijoina taisi olla enemmän omiaan tsemppaavia työtovereita kuin muuta yleisöä. Vaan esiintymiskokemusta karttui.

Posterikuja oli melkoisen ahdas ja kirjastojen monet hankkeet selvästi kiinnostivat osallistujia. Niinpä siinä ahtaudessa jokainen esittelijä pyrki kiinnittämään kulkijoiden huomion: kyniä, kirjanmerkkejä ja ojenteita jaettiin. Posterillamme vieraili suomalaisiakin kolleegoita, jotka eivät olleet aiemmin kuulleet hankkeesta. Palaute oli kannustavaa. Viereisillä postereilla oli amerikkalainen mediahanke ja norjalaisten käytännössä oppimiseen pohjaava, varttuneempien kirjastonhoitajien koulutusohjelma esitteillä. Keskustelin enimmin tämän norjalaisen kolleegan kanssa, joka korosti kirjastonhoitajien hyvän koulutuksen merkitystä. Jos ymmärsin oikein, niin hän oli sitä mieltä, että Norjassa koulutuksen taso jää liian matalalle ja tämä ”senioriohjelma” pyrkii korjaamaan tätä puutetta omalta osaltaan. Mielenkiintoista.

E-aineistot ja digitaalinen kirjasto näyttivät olevan kaikkialla keskustelun aiheita juuri nyt. Miten kokoelmapolitiikka muuttuu uusien aineistomuotojen myötä ja mikä on tekijänoikeuksien rooli, näitä pohdittiin eri näkökulmista. Osallistuin myös sessioon, jossa pohdittiin mm. afrikkalaisen tutkimustiedon levittämistä ja hyödyntämistä nykyistä laajemmin koko Afrikan mantereella. Tässä työssä hyväksi työkaluksi todettiin erityisesti aikakausjulkaisujen digitoiminen. Ja iloisen ylpeänä kuuntelin Marjatta Lahtea ja kumppaneitaan, jotka kertoivat että Suomen kirjastoseuran hyvä yhteistyö Namibian ja Tansanian kirjastojen kehittämiseksi jatkuu. Nyt koulutetaan näiden maiden kirjastoammattilaisia it-osaajiksi.

Niinikään tiedon vapaa saatavuus ja sen oikeuden takaaminen ja mahdollistaminen kansalaisille, kulki punaisena lankana kongressin sessioissa. Kirjasto voi vahvana toimijana, demokraattisena laitoksena vahvistaa monin tavoin niitä yhteisöjään ja yhteiskuntiaan, joissa se toimii.

Näin isosta kokonaisuudesta jää varmasti paljon hyvää löytämättä eikä ensikertalainen osaa oikein suunnistaa järkevästi. Tähän olisin kaivannut jotain opastusta, jota sitten juuri ensikertailaisille olisi jossain ollutkin tarjolla. En vain huomannut! Toisaalta minua kokeneemmat Iflakävijät sanoivat, että he olivat osallistuneet aiemmin näihin opastuksiin, mutta ettei opastus kuitenkaan ollut ihan toivotun kaltaista. Mene ja tiedä vaan hieno kokemus oli.

Verkko haltuun -koulutusaineistoja koneisiin ja kännyköihin

Verkko haltuun -hankkeen koulutuksista uutisoitiin SeAMKin tutkimus- ja kehitystyön uutiskirjeessä kesäkuun lopulla:

Verkko haltuun kurottaa koulutustilojen ulkopuolelle

Juttu toimii myös muistutuksena siitä, että kevään koulutusten esityksiin ja niistä tehtyihin tallenteisiin voi edelleen tutustua! Jos lomaltapalatessa on aikaa, katso, lue ja kuuntele, mitä toukokuussa kerrottiin Malmön ja Vaasan kaupunginkirjastojen Iltasatuja kotiin -hankkeista tai kuinka Espoon kaupunginkirjasto hyödyntää sosiaalisen median välineitä.

Mainiota jatkoa kesään – niin arkeen, työhön kuin lomailuunkin!

Posterit kehiin Helsingin World Library and Information Congressissa!

Elokuisen IFLA-konferessin posterit on valittu. Mielenkiintoiseen otsikko- ja esittäjälistaan voi tutustua osoitteessa http://conference.ifla.org/ifla78/poster-sessions . Mukana menossa Verkko haltuun -hanke, jonka toiminnoista kuullaan myös Suomen näyttelyosastolla.