Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Kirjastokaista on julkaissut 4.5. järjestetyn Etsivä löytää, hakeutuva liikuttaa -seminaarin ohjelmaa videoina.

Hakeutuvan, hakevan ja sosiaalisen kirjastotyön toimintoja esitelleen päivän avasi Kirjastoseuran toiminnanjohtaja ja IFLAn varapuheenjohtaja Sinikka Sipilä. Aamupäivän esittelyssä olivat Malmön ja Vaasan kaupunginkirjastojen Godnattsagor inifrån / Iltasatuja kotiin -hankkeet. Lisäksi kuultiin, miten laitoskirjasto- ja kotipalvelutyötä tehdään Kuopiossa, Seinäjoella ja Helsingissä, kuinka Kirjastoseuran Ko-La-työryhmä toimii, miten äänikirjoilla voi ehkäistä syrjäytymistä ja miten kirjallisuusterapian keinoja voi hyödyntää kirjastotyössä. Auran kirjaston ja Käyrän avovankilan yhteistyöhankkeesta kuultiin myös.

Tallenteet Kaistalla.

Intensiivinen työapajakiertueemme ”Ryhmä haltuun” on päättynyt. Suomea kierrettiin etelästä pohjoiseen. Itse osallistuin työpajoihin Tampereella, Turussa, Oulussa ja Vaasassa. Sen lisäksi olimme Vaasan Piikkilän Terhin kanssa kertomassa Verkko haltuun -projektin Vaasan ja Turun toiminnoista suomalais-venäläisessä kirjastoseminaarissa Tampereella. Venäläiset vieraat olivat Novgorodista saakka.

Erilaisten ryhmien kanssa toimiessa me projektin osatoteuttajat olimme paljon miettineet ryhmien kohtaamista, hyvän vuorovaikutuksen aikaansaamista: minkälaisia taitoja ja  osaamista se vaatii. Erityisesti näin sellaisten ryhmien kanssa, joiden kanssa tavataan useamman kertaa. Itse toiminnasta syntyi siis työpajakiertueen sisältö ja aihe. Koimme tärkeäksi eritellä sitä työpajoissa asiantuntijan opastuksella.

Kirjastoammattilaiset sanovat viihtyvänsä kirjojen parissa ja toimivansa mieluusti asiakaspalvelussa yksittäisten asiakkaiden kanssa. Mutta ryhmän tai joukon kanssa toimiminen, sille puhuminen tuntuu useimmista vieraalta. Sitä suorastaan kaihdetaan. Hakevassa ja hakeutuvassa kirjastotoiminnassa tällaista taitoa nimenomaan tarvitaan.

Ei arvosteltavaksi asettumista vaan vuorovaikutuksen rakentamista

Joistain kurssipalautteista kävi ilmi, että kurssille ilmoittautumista oli epäröity, kun pelättiin tehtäviä, joissa joudutaan esiintymään joukon edessä. Kouluttajamme Jutta Laino tähdensi jokaisessa työpajassa, että kysymyksessä on vuorovaikutukseen antautuminen. Ei ole kysymys esille esittämään ja arvostelluksi asettumisesta. Niinkö lähtemättömän syvälle meihin, ainakin vanhempaan polveen, on juurtunut muisto koulun laulukokeista, jolloin useimmat kokevat tulleensa luokan edessä nöyryytetyiksi?

Palautteista kuvastui helpotus, kun esittämään asettumista ei ollutkaan. Moni totesi ettei ehkä saanut kovin paljon mitään uutta tai hätkähdyttävää tietoa aiheesta. Sensijaan tärkeää oli ollut havainto, että on tavallaan vaistomaisesti toiminut oikein. Työpajassa oli saatu rohkaisua ja vahvistusta omalle tavalle toimia.  Se ei ole huono tulos.

Vaikka työpajoissa oli kaikissa sama perussisältö, oli jokainen silti omanlaisensa, koska kukin osallistujajoukko antoi sille oman sävynsä. Oulussa totesimme, että montaa meistä yhdisti herkkyys. Itku tulee niin ilosta kuin jostain kauniista ja koskettavasta. Tunteeet näkyvät ja miksi eivät saisi, pohdimme.  

Kaikissa työpajoissa kerroimme aivan aluksi tai lopuksi siitä, mitä me Turussa ja Vaasassa olemme projektin kestäessä tehneet. Että olemme hakeutuneet yhteistyöhön uudenlaisten kumppanien kanssa ja hakeneet uusia ihmisryhmiä kirjastojen käyttäjiksi. Se on vaatinut rohkeutta ja ennakkoluulotonta liikkeellelähtöä ulos kirjastosta. Siitä saimme kiitosta ja kannustusta pajalaisilta kaikkialla. Kerroimme, miten olemme tutustuneet etukäteen kumppaneihin ja heidän toimintaansa ja miten olemme roolittaneet oman toimintamme. Nämä tapauskertomukset havainnollistivat toivottavasti sen, miksi ryhmä haltuun -teema oli valittu koulutuskiertueen sisällöksi. 

Miten suojata itseään?

Muutaman kerran kiertueen aikana meiltä kysyttiin, oliko meille osatoteuttajille järjestetty mahdollisuus työnohjaukseen tai muuhun keskustelutukeen. Kysymys nousi kuulijoista, kun he kokivat, että toimintaympäristömme saattoivat olla raskaita henkisesti. Ei meillä ollut kuin toisemme, niin sanoakseni. Vaasalaiset purkivat keskenään kokemuksia vankilassa toimimisesta ja me Turussa työskentelystä mielenterveyskuntoutujien ja syöpää sairastavien kanssa. Semmoinen järjestetty tuki ei oikein ollut tullut mieleenkään.

Jossain käytäväkeskustelussa Helsingissä, viimeisessä koulutustilaisuudessa asian taas noustessaa esiin todettiin, että kun kirjastoammattilaisella on vahvaksi kokemansa missio, hän lähtee  rohkeasti toimimaan lähes mille kentille vaan. Parempi etukäteisorientoituminen niin uuden toimintaympäristön luonteeseen ja vaatimuksiin kuin asiantuntijatuen varmistaminen on paikallaan. Siihen on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tämä oli yksi työpajakierroksen keskustelujen tuotoksia.

Työpajakierroksen palaute todisti meille, että teemme tärkeää työtä vaikka emme saavuttakaan määrällisesti suuria joukkoja. Projektipäällikkömme Päivi totesi omissa osuuksissaan tästä mitattavuudesta, että on vaikea vertailla vaikkapa kävijä- ja lainamääriä ja kokoelman kierron tehokkuutta tai sitten sitä vaikuttavuutta, mikä erilaisiin erityisryhmiin kohdistetulla toiminnalla niiden jäsenille on. Tällä kentällä toimitaan kirjastoammattilaisina ammatillisessa roolissa, mutta myös kanssaihmisinä, kanssakulkijoina. Se, että tämän toiminnan vaikuttavuutta ei kyetä numeroin todistamaan, ei tee siitä yhtään vähemmän arvokasta kuin se mitattavissa olevan työn tulos.

Vähän väsyneenä intensiivisen rupeaman jälkeen, mutta ehdottaman onnellisena, että saa olla olla mukana tällaisessa työssä.

Tarja Nikander

informaatikko Turun kaupunginkirjastosta

Vähäisen osallistujamäärän vuoksi perumme Vaasaan torstaille 10.5.2012 kaavaillun verkkotiedonhaun työpajan.

Verkko haltuun -hankkeen järjestämään Kirjastot ja tekijänoikeudet verkkomaailmassa -tilaisuuteen osallistui pari viikkoa sitten 73 kuulijaa paikan päällä Seinäjoen Framilla. Verkossa tilaisuutta seurasi päivän aikana keskimäärin 80 kirjastoammattilaista eri puolilla Suomea.

Palautetta tuli ilahduttavasti melkein 60 osallistujalta. Arvosanoilla 1-5 mitattuna päivä oli varsin onnistunut: palautteen antajista 52% oli sitä mieltä, että seminaarin yleisarvosana oli hyvä tai erittäin hyvä, “ihan ok” tuumasi 46 % osallistujaa. Seminaari oli ammattitaitoisesti järjestetty 82% mielestä, mutta loput 18% olivat asiasta eri mieltä. Seminaaria piti työnsä kannalta tarpeellisena 85%. Palautteissa näkyi hienoinen ero etä- ja lähiosallistujien kesken; kaikenkaikkiaan tyytyväisempiä olivat tilaisuudessa paikalla olleet, kun taas etäosallistujat olivat hieman tyytymättömämpiä. Tekniset seikat laskivat etäosallistujien tyytyväisyyttä, mutta sisältöihin ja esiintyjiin oltiin kautta linjan tyytyväisiä.

Koska tämän hankkeen puitteissa ei vastaavia tilaisuuksia enää Seinäjoella ennätetä järjestämään, välitämme saamamme palautteen muille paikallisille koulutuksen järjestäjille tiloihin ja tekniikkaan liittyviltä osin. Seuraavassa vastauksia saamiimme kommentteihin ja kysymyksiin.

“Kamera liian kaukana esiintyjistä, pelkkiä varjoja näkyi”

Tilaisuus välitettiin kuulijoille AC-yhteyden kautta niin, että puhujien esityksiä hoidettiin salissa yhdeltä kannettavalta käsin. Samaan koneeseen oli kiinnitetty pieni webbikamera, jolla esiintyjiä kuvattiin. Pitää varmasti paikkansa, että tähän tarkoitukseen “kamera oli huono ja turha tilpehööri ruudulla vei suurimman osan kuvasta.” Pidimme kuitenkin tärkeänä välittää samalla myös puhujan esityksen. Ruudulla lisäksi näkynyt chat oli tarpeellinen osallistujien välisen keskustelun sekä kysymysten ja kommenttien esittämisen takia.

Muutama muukin kommentoi, että puhujia kuvattiin matkan päästä, eikä näytöllä esitetty kuva ollut riittävän suuri. Tälle emme käytössä olleella kalustolla ikävä kyllä voineet mitään. Koneeseen kiinnitetty pikkukamera sijaitsi ensimmäisellä penkkirivillä, eikä zuumaukseen ollut tässä tilaisuudessa mahdollisuuksia.

“ ‘Google-materiaalin’ näkymättömyys hieman hankaloitti seuraamista”

Esitykset hoidettiin muulta kuin puhujan koneelta siitä syystä, että käytettävässä verkkokokoushuoneessa oli 100 paikkaa, jotka täyttyivät hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Pelasimme varman päälle, emmekä kirjautuneet paikan päältä kokoushuoneeseen edes esiintyjien käyttämällä koneella, jotta emme veisi paikkaa yhdeltäkään osallistujalta. Myimme ei-oota muutamille halukkaille, mutta parikymmentä ilmoittautunutta jäi kuitenkin pois, joten lisää olisi sopinut. Tämän varaan emme silti aamulla uskaltaneet laskea.

Jos puhujat eivät olleet sisällyttäneet esimerkkejään osaksi tallennettua esitystä, ne jäivät ikävä kyllä näkymättä etäyleisölle. Harmillista, mutta tämän ongelman muistamme ja ratkaisemme toisin seuraavissa tilaisuuksissa!

“Hyviä esiintyjiä, ainoa miinus on se, että luennoitsijoiden puheet tulivat niin hiljaisina, vaikka koneen äänet olivat täysillä”

Seminaaritilassa on äänenvahvistus, jossa ei käytetä erillisiä mikrofoneja. Tästä oli ikävä kyllä joillekin osallistujille seurannut probleemia. Testasimme kuuluvutta etukäteen pariin otteeseen, eikä ongelmia silloin ilmennyt. Kaikilla etäseuraajilla kuuluvuusongelmaa ei myöskään ollut, mutta välitämme seuraaville järjestäjille tiedon, että lisämikrofoneja ehkä sittenkin tarvitaan vahvistukseksi.

“Kommentteja toivottiin, mutta niitä ei käsitelty luentojen aikana”

Ikävää, että osallistujien mielestä kommentteja käsiteltiin liian vähän. Vaikka aikatauluun oli pyritty rakentamaan väljyyttä, liikaa aikaa keskustelulle ei varmasti koskaan ole. Osallistujat totesivat myös, että meidän järjestäjien olisi pitänyt seurata tiiviimmin AC:n chatia ja nostaa keskustelua esille.

Tilaisuudessa oli muutama opiskelija, jotka seurasivat sekä Twitterin että chatin viestejä. Melko suuri osa chatistä vaikutti kuitenkin olevan etäosallistujien keskinäistä keskustelua, jota ikävä kyllä ei varmaan riittävästi referoitu. Suoranaisia kommentteja ja kysymyksiä puhujille oli vähemmän.

Projektipäällikkö ja -suunnittelija toimivat päivän puheenjohtajana ja esitysten / kuvauksen hoitajana, joten me emme muilta rooleiltamme ennättäneet seurata verkkokeskusteluja. “Kun käytetään Twitteriä, olisin toivonut enemmän sisällön referoimista ja lyhyitä koosteita myös sinne.” Twitter-hashtag ilmoitettiin siinä toivossa, että paikallaolijat tai etäosallistujat myös välittäisivät päivän sisältöjä eteenpäin. Päivän pj. teki tässä parhaansa twiittaamalla puheenaiheista jos ei jokaisen, ainakin useimpien esitysten aikana. Samoin toimi pari aktiivista salissa istunutta sekä jokunen etänä päivää seurannut. Siitä teille kiitokset!

“Ohjelma oli monipuolinen ja puheenvuoroissa tuli mukavasti esille eri näkökulmia”

Jos järjestelyissä jäikin paljon parannettavaa, onneksi sisältöihin oltiin tyytyväisiä!

“Esiintyjät olivat hyviä ja aihe tärkeä. Tekijänoikeuskysymykset ovat tärkeitä asioita, ja niistä pitäisi jokaisen kirjastotyöntekijän tietää ainakin perusasiat.”

Kuten jokaisena työpajapäivänä, nytkin projektihenkilön mieli on täysi, hyvä ja kiitollinen: että saa olla mukana jossakin näin hienossa, tehdä töitä innostuneiden, ihanien ja ammattitaitoisten – ja rohkeiden – kirjastolaisten kanssa. Jokaiseen workshopiin osallistuneena on saanut parin kuukauden aikana henkilökohtaista voimaa ja uskoa tehdyn työn merkitykseen, ryhmän voimaan, yhteiseen oppimiseen.

Nyt kun workshopit ovat ohi, Verkko haltuun kiittää kaikkia osallistujia, kaikkia puhujia, kaikkia paikalla olleita! Te teitte työpajoista hyviä!

Vasa är den sista etappen på Gruppen i besittning-workshopturnén. Det är alltså dags att titta tillbaka på de sammanlagt åtta andra utbildningarna på sju andra orter före Vasa.

Alla deltagargrupper har haft en positiv inställning; de har delat med sig av sina erfarenheter, varit generösa, entusiastiska och engagerade. Ändå har stämingen varit en aning annorlunda vid varje tillfälle. Ibland har deltagarna blivit så berörda av presentationerna av verksamheter i projektet att dagen har börjat eller slutat med gråt.

Några gånger har någon vågat erkänna att ordet workshop kändes lite skrämmande i förväg: måste man uppträda inför gruppen, får man tacka nej om någonting känns obehagligt (ja, det får man). På några orter har alla varit bekanta från förr, ibland har deltagarna kommit från olika håll och lärt känna varandra bättre under dagen.

Jutta har tagit gruppen i besittning genom att använda små övningar i början av varje dag: vilken färg talar till dig idag eller vilken bild tycker du bäst beskriver hur det är att handleda grupper. Det handlar om att skapa gemenskap i gruppen och att leda tankarna till dagens ämne. Samma frågor är också viktiga när det gäller bibliotekets kunder: hur skapar man en trygg stämning i gruppen, hur får man deltagarna att lita på varandara och dig som handledare.

Oulussa aloitettiin Ryhmä haltuun -päivä valitsemalla Jutan korteista se, joka ilmaisee ryhmänohjauksesta jotain (itselle) tärkeää.

Solmussa oleva köysi kertoo sitoutumisesta, jota ilman ryhmän toiminta on vaikeaa, kynttilän liekki palosta, joka ohjaajaa parhaassa tapauksessa vauhdittaa – ja jonka voi kaiken loksahtaessa paikalleen siirtää ryhmäläisiin.

Työpajaturneen loppusuoralla tarkkailijaa hämmästyttää ja ilahduttaa edelleen osallistujien mukanaolo ja kokemusten jakaminen. Miten paljon paremmin workshop toimii, kun kaikki uskaltavat kertoa kipeistäkin lapsuuden ja kouluaikojen viestintäkokemuksista – tai onnistumisista ja oppimisen paikoista. Ryhmä kouluttaa!

Kertakaikkisen hienoa on, kun osallistujista löytyy tukea toisilleen: että nuo muutkin reagoivat kuten minä, toisillakin tunteet ovat pinnassa ja niin nauru kuin itkukin herkässä. Tänään toisensa löysivät Yhdistyneet Itkijänaiset (joihin Tarkkailija lukeutuu).

Punastuminen, liikuttuminen tai äänen värinä eivät ole esiintymisen esteitä. Äänenkäyttöä voi harjoittaa ja punastumisen ja liikuttumisen voi opetella hyväksymään ja jopa unohtamaan. Toiset eivät niihin (ehkä ysiluokkalaisia lukuunottamatta) kiinnitä yhtä suurta huomiota.

 

 

SOSIAALISET MEDIAT, VERKOSTOT JA OSALLISTAMINEN KIRJASTOISSA

Linkki webinaarin tallenteeseen:
http://www2.tokem.fi/learnlinc/AKTIIVI/23052012_AKTIIVI_Webinaari.irf

Webinaari 23.5.2012 klo 13 – 15

puheenjohtaja Anne Rongas
puhujat:
Eija Seppänen, Fountain Park / Sitra
Jaakko Sannemann, Espoon kaupunginkirjasto

Miten some-sovelluksia voi hyödyntää asiakkaiden osallistamisessa sekä palautteen ja kehittämisehdotusten keräämisessä? Olisiko sosiaalisesta mediasta ammatillisen verkostoitumisen työkaluksi?

Webinaarissa kuullaan, kuinka sosiaalisten medioiden avulla voi osallistaa käyttäjiä ja yleisöä, miten somessa tiedotetaan ja viestitään, kuinka luodaan yhteisyyttä ja rakennetaan verkostoja niin kirjastoalalla kuin yleisemminkin.
Osallistujat voivat esittää puhujille kysymyksiä ja kommentteja chatin kautta.

Eija Seppänen oli mukana Sitran palvelusetelikokeiluhankkeessa, jossa hyödynnettiin sosiaalisia medioita kansalaisten kuulemisessa, toiveiden ja ideoiden keräämisessä. Hankkeessa hyödynnettiin Facebookia, Slidesharea, Vimeota sekä Kunta.tv:tä. Eija työskentelee konsulttina Fountain Parkissa.
– Kansalaiset vaikuttajina palvelusetelihankkeessa. Eija Seppäsen haastattelu Kunta.tv:ssä http://kunta.tv/web/guest?fileId=94847

Jaakko Sannemann on some-käyttäjille tuttu Facebookista, Twitteristä ja monista muista sovelluksista. Hänen ajatuksia herättävät esityksensä Prezissä ja Slidesharessa ovat tutustumisen arvoisia. Jaakko on pedagoginen informaatikko Espoon kaupunginkirjastossa, Entressessä.
– Entressen kirjaston blogi: http://entressenkirjasto.fi/entressenkirjasto/
– Twitter: @Jaakkokeskari

Webinaarin puhetta johtaa ja aiheeseen opastaa kokenut sosiaalisen median asiantuntija ja kouluttaja Anne Rongas, joka on pitkään ollut mukana kehittämässä oppimisen ja opettamisen uusia tapoja ja välineitä. Tällä hetkellä Anne toimii projektisuunnittelijana Suomen eOppimiskeskus ry:ssä. Hän on toiminut some-asiantuntijana mm. Teknologiakeskus Innoparkissa, AVO-hankkeessa ja Otavan opistolla.
– Annen ajatuksiin voi tutustua mm. Opeblogissa: http://opeblogi.blogspot.com/
– Twitter: @arongas

Webinaarin järjestävät Verkko haltuun! ja Aktiivi-hanke

SOCIALA MEDIER OCH DELAKTIGHET PÅ BIBLIOTEKEN.
Webinarium 22.5.2012 klo 13-15

Ordförande Jessica Parland-von Essen. Brages Pressarkiv
Andra medverkande:
Jonas Tana. Biblioteken.fi
Åke Nygren, Stockholms stadsbibliotek

OBS. Tyvärr har Åke fått förhinder. Ny talare TBA.

Jessica och Jonas kommer att berätta hur man med hjälp av sociala medier kan engagera användare, deltagare och publiken; hur man marknadsför och informerar, berör, skapar gemenskap och bygger nätverk, både i biblioteksbranschen och bland användare.

Jessica inleder workshopen med sina synpunkter och håller i trådarna under det två timmar långa webinariet. Deltagarna får också möjlighet att fråga och kommentera genom en chatfunktion.

Jonas arbetar på Biblioteken.fi som planerare och redaktör för de nationella webbtjänsterna. Han har bl.a. varit med om att arrangera den internationella icke-konferensen Cycling for Libraries som går av stapeln för andra gången i juli 2012. Hans fina bilder från den första turnén finns på flickr.
http://biblioteken.fi
http://www.flickr.com/photos/jonastana/sets/72157626000422181/
Twitter: @bibliotekenfi / @jonastana

Åke jobbar som projektledare på Stockholms stadsbibliotek, vid en enhet som utvecklar bibliotekens digitala tjänster. Stockholms stadsbibliotek deltar i det nationella programmet för digital delaktighet “Digidel 2013” och jobbar mångsidigt med sociala medier. Åke är en känd föreläsare och medverkare i sociala medier, på konferenser och workshops i Sverige och utomlands.
www.akenygren.se
Twitter: @akenyg

Jessica jobbar som arkivchef på Brages Pressarkiv. Hon vet lika mycket om bibliotek, digitalisering och sociala medier som adelsflickornas uppfostran på 1700-talet – ämnet för hennes doktorsavhandling i historia. Hon har gett ut flera böcker och är även en ivrig bloggare.
http://essetter.blogspot.com/
Twitter: @JPvE

Anmäl dig senast den 14.5. på http://www.webropolsurveys.com/S/08B2F3173C2C0A4D.par
Webinariet genomförs med iLinc https://ilinc.tokem.fi/join/btjcw. Deltagarna behöver en Windows- eller Mac-dator med internetanslutning samt mikrofon och högtalare. Vi rekommenderar att du använder ett headset (hörlurar med mikrofon).

Webinariet ordnas av Nätet i besittning! och Aktiivi-projekten

Verkko haltuun! Nätet i besittning! -projekti järjesti yhteistyössä Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa Kirjastot ja tekijänoikeudet verkkomaailmassa -seminaarin Seinäjoella 11.4.2012. Päivän aikana kuultiin ajankohtaista asiaa tekijänoikeuksista niin opetus- ja kulttuuriministeriön, kirjastoalan yhteisten hankkeiden kuin kirjastojen arjenkin näkökulmasta. Puhujina olivat Jukka Liedes okm:stä, Pirjo Kontkanen Helsingin yliopistosta, Ari Haasio Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta sekä Heikki Poroila Vantaalta.

Liedes Jukka, johtaja, OKM:
Yleiset kirjastot ja verkkosisällöt 110412
KDK esittely 110412

Kontkanen Pirjo, lakimies, OKM:N tekijänoikeusneuvosto / Helsingin yliopisto:
Tekijänoikeudet verkkomaailmassa 110412

Haasio Ari, yliopettaja, SeAMK Kulttuuri:
Creative commons 110412

Nousiainen-Hiiri Virva, toimistopäällikkö, Helsingin kaupunginkirjasto:
Sähköiset sisällöt ja e-reading 110412

Poroila Heikki, informaatikko, Vantaan kaupunginkirjasto:
Tekijänoikeudellista arkirealismia kirjastoille 110412

Päivän aikana esille tulleita verkkoaineistoja:

Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja
Suomalaiset Creative commons -sivut
Creative commons -aineistojen haku
Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin -hanke